Assassiinin ilmainen lounas

Kuninkaat kääntyvät haudoissaan, Arno vapautuu raudoistaan. On tuomiopäivä.

Paljon parjattu Ubisoft teki harvinaisen tempun Assassin’s Creed: Unityn ilmestymisen jälkeen. Bugisena julkaistu Unity aiheutti sellaisen vastalauseiden ja valitusten vyöryn, että ranskalaiset päättivät lahjoittaa Dead Kings -lisäosan ilmaiseksi kaikille alkuperäisen pelin omistajille. Ne, jotka ehtivät ostaa Unityn DLC-kausikortin, saavat Ubisoftilta ilmaisen pelin.

Unity oli pohjimmiltaan ihan kelvollinen peli, vaikka julkaisun jälkeiset tekniset ongelmat kiihdyttivät nettipetterit raivon valtaan. Kolme päivitystä myöhemmin suurin osa bugeista on nyt liiskattu ja jopa kimppapelaaminen toimii. Tosin yhteistyökykyisen peliseuran löytäminen on edelleen yhtä todennäköistä kuin vakioveikkauksessa voittaminen. Joskus osuu, yleensä ei.

Visuaalisesti Unity on suorastaan upea. Animaatio on näyttävää, hahmot yksityiskohtaisia ja vallankumousajan Pariisi on vangittu peliin täydellisesti. Ero vanhan sukupolven assassiinipeleihin kirkastui minulle viimeistään silloin, kun palasin Black Flagin Xbox 360 -version pariin. Black Flag on pelinä monipuolisempi, mutta audiovisuaalisesti Unity pyyhkii piraateilla lattiaa.

 

Arno ja Tomb Raiderit

Dead Kings sijoittuu Unityn pääjuonen jälkeiseen aikaan. Arno hyvästelee Pariisin sykkeen ja lähtee markiisi de Saden vinkkaamana artefaktijahtiin Franciaden (nykyinen Saint Denis) esikaupunkialueelle. Alueen merkittävin rakennus on basilikakatedraali, jonne on haudattu lähes kaikki Ranskan kuninkaat.

Simppeli etsi & nouda -operaatio muuttuu monimutkaiseksi, kun Napoleon ja keskenkasvuinen sidekick sekoittuvat kuvioihin. Tarina on samaa OK-tasoa kuin Unityssa: ei ärsytä, jos ei innostaa bravo-huudahduksiinkaan. Samat sanat pätevät valitettavasti myös Arnoon, joka luimistelee, hiipii ja salamurhaa tarinan läpi vanhemman virkamiehen väsyneellä rutiinilla. Eläväisiä Edwardia ja Eziota tulee ikävä.

Teemaltaan ja ympäristöiltään Kuolleet kunkut on Unitya synkempi. Franciade on alati sumun peitossa ja esikaupungin taivas on aina pilvien täyttämä. Suuri osa Arnon seikkailusta sijoittuu maanalaisiin katakombeihin, joiden kolkot ja kapeat käytävät sopivat erityisen hyvin hiiviskelyyn ja hiljaiseen tappamiseen. Varjopuolena hämäriin sokkeloihin on helppo eksyä.

Lisärin pääjuonen nykäisee läpi parissa tunnissa, mutta sivutehtävistä irtoaa rutkasti mielekästä tekemistä. Murhamysteerit, sinne tänne ripotellut arvoitukset ja salamurhatehtävät viihdyttävät yksinpelaajaa, kimppakivasta kiinnostuneet voivat koeajaa kaksi uutta coop-tehtävää. Franciadea riivaa uusi vihollisryhmittymä, haudanryöstäjät, joiden vaikutusvaltaa voi vähentää nitistämällä raiderilinnoitusten komentajia.

Haudanryöstäjät vyöryvät päälle isoina laumoina ja Arno joutuu nopeasti alakynteen, jos ei eliminoi rosvojen johtajaa. Komentajan kaaduttua raiderit ajautuvat nopeasti kaaokseen. Vaikeusaste on kireämpi kuin emopelissä, joten Arnon kykyjen ja varustuksen on syytä olla vähintään kohtalaisessa kunnossa. Taistelut helpottuvat huomattavasti, kun kätösiinsä saa giljotiinikiväärin. Tuomiopäivän tussari sylkee etäältä kranaatteja ja viipaloi viholliset lähitaistelussa.

Se on sittenkin elossa!

Dead Kings ei ole pelkkää taistelemista, hiippailua ja salamurhaamista. Lisäri sekoittaa tuttuun pakkaan myös pulmia ja kiipeilyä. Aivopähkinät tuntuivat Grimrockin puzzle-kimaran jälkeen suorastaan lapsellisen helpoilta, mutta kannettavan lyhdyn kanssa temppuilu ja kiikkerä kiipeily kiristivät ajoittain hermoja. Kaikesta huolimatta pulmat ja tasohyppely piristävät seikkailun rytmitystä.

Franciadesta löytää runsaasti arkkuja ja keräilyesineitä, eikä palkkioissa kitsastella. Arnon taskut täyttyvät nopeasti frangeista ja uusista esineistä. Hyvänä uudistuksena keltaiset arkut saa nyt suoraan auki ilman Initiates-verkkosivun kanssa kikkailua. Valitettavasti Ubisoft ei ole vieläkään päässyt täysin eroon kaikista teknisistä ongelmistaan, sillä lisäri kaatui pari kertaa ja viholliset jumittivat toisinaan kummallisesti tikapuissa.

Dead Kings on tiivis kokonaisuus, joka ei levittäydy emopelin tapaan ympäri Pariisia. Mielekästä tekemistä on riittämiin, rytmitys toimii ja tehtävistä palkitaan avokätisesti. Parin kuukauden tauko Unitysta teki tehtävänsä, sillä nautin ajastani Franciadessa.

Jos pidit Unitysta edes vähän, kuolleiden kuninkaiden seurasta ei ole syytä kieltäytyä.

 

Assassin’s Creed: Unity – Dead Kings DLC

Arvosteltu: Xbox One

Saatavilla: PS4, PC

Ubisoft Montpellier/Ubisoft

Versio: Arvostelu

Moninpeli: 2-4 verkossa

Muuta: ilmainen kaikille Assassin’s Creed Unityn omistajille.

Ikäraja: 18

 

83

Dead Kings laajentaa ja monipuolistaa Assassin’s Creed: Unitya onnistuneesti. Mikä parasta, kuolleet kunkut saa ilmaiseksi.