Miragen Bedlam tarjoaa hurmeista toimintaa vanhalla kunnon Syndicate-kaavalla isometrisessä perspektiivissä. Liikkuva tapetaan, liikkumattoman voi räjäyttää ja vastustajina ovat biomechit, biomassasta rakennetut salaperäiset tappokoneet, jotka ihminen loi hoitamaan kaikki joutohommat.
Ruostumaton teräsrotta
Bedlamin tuhonkylväjä on RAT, rotta, ei tietenkään karvainen jyrsijä, vaan kauko-ohjattu tankin ja 'mechin välimuoto. Tähän futuristiseen sotakoneeseen saa lastattua vaikuttavan määrän erilaisia raketteja, miinoja ja kranaatteja, sekä esimerkiksi neula- ja plasmatykin. Rottaan mahtuu melkeinpä minkälainen tuomiopäivän arsenaali tahansa, aseiden määrää rahoittaa lähinnä raha.
Alussa rottia on käytössä vain yksi, myöhemmin kaksi tai kolme. Vaikka ne ovatkin kentällä yhtä aikaa, vain yhtä kerrallaan voi ohjastaa. Pelaajan ohjatessa yhtä eivät muut rotat osaa muuta kuin seistä paikallaan, joten useasta rotasta ei ole hyötyä. Niiden tekoäly riittää vain ilmoitukseen hyökkäyksen kohteeksi joutumisesta, sillä ne eivät edes osaa vastata tuleen yksinään.
Ennen tositoimia pelaajan pitää selvitä harjoitustehtävästä, jossa kädestä pitäen opetetaan, miten rotta ja tehtävistä löytyvät hissit, laseraidat sun muut toimivat. Rotan ohjaus on toimiva: hiiren vasemmalla napilla rotta liikkuu ja oikealla ampuu.
Varsinainen peli käsittää viisi osiota, jotka pitää pelata ennalta määrätyssä järjestyksessä. Tehtävien rakenne on aina samanlainen: pelaajalle annetaan pääkohde, vaikkapa ydinvoimala, ja muutamia toissijaisia kohteita. Toissijaisista kohteista saa lisäpisteitä, mutta pääkohde on pakko tuhota tehtävän läpäisemiseksi.
Kaupunkisokkelossa
Bedlam on hyvin tehty räiskintäpeli. Grafiikka on nättiä ja äänimaailma koostuu massiivisista räjähdyksistä ja hirviöiden kuolonkarjahduksista. Taustalla tärykalvoja kurittaa peliin mainiosti sopiva heavy-biisi, jonka saa kytkettyä pois.
Vihulaisiakin on tarpeeksi erilaisia, jotta niiden lahtaamiseen ei aivan heti kyllästy, ja tuhottujen biomechien tilalla tulee tasaiseen tahtiin uusia. Kadut ovat punaisena biomechien verestä, ja miltei kaiken pelialueella näkyvän rakennuksista ja ajoneuvoista lähtien voi räjäyttää tuhannen päreiksi.
Pelikentät ovat tulevaisuuden kaupunkeja outoine rakennuksineen. Kentistä löytyy paitsi rahaa ja vihollisia myös erilaisia bonuksia, jotka ovat tuikitavallisia aseita, suojia ja lisäpisteitä.
Bedlamissa on kaksi suurta ongelmaa. Ensinnäkin rottaa katsotaan yläviistosta, jolloin esimerkiksi kerrostalon takana, aidanrakoon juuttunutta rottaa on hankala ohjata, koska sitä ei näe. Toiseksi korkeuserojen yli ampuminen ei tahdo onnistua, eli jos tuhottava maali on on eri tasolla kuin RAT, ei tuhoaminen välttämättä onnistukaan.
Kentät ovat ylipäätään aivan liian sokkeloisia, kohteita ja etenkin erilaisia kytkimiä on vaikea löytää. Jumiin saattaa jäädä pahasti, kun mistään ei löydy esimerkiksi pääkohteen luo vievän hissin kytkintä. Niinpä räväkkä ammuskelu lysähtää helposti ärsyttäväksi paikasta toiseen ravaamisiksi, ja peli-ilo katoaa nopeammin kuin biomech ennättää sanoa aaaierrgh.
Bedlamista olisi helposti saanut hyvänkin pelin, mutta pelissä pitää olla muutakin vetävää kuin ympäristön räjäyttelyä ja vipujen etsimistä.
75
