Puzzlerovahvero

Nintendo teki kännykkäpelin, joka jostain syystä julkaistiin Wii U:lle.

Pörssishamaanit ovat jo vuosia povanneet Nintendolle vaikeita aikoja, koska konsolijätti ei ole rahastanut tuotemerkkejään mobiilipelaajilla, noilla aikamme lypsylehmillä. Nyt Nintendo ojentaa kättään, joskin totaalisen väärään suuntaan. Captain Toad: Treasure Tracker on kuin konsolille julkaistu mobiilipeli.

Kapteeni Toad on raskaalla rinkalla varustettu aarteenmetsästäjäsieni. Toad nähtiin pelattavana hahmona 3DS:n Super Mario 3D Worldin aarteenmetsästysminipelissä, josta nyt väännettiin täysikasvuinen versio.

Normipeliä halvempi Treasure Tracker koostuu vajaasta sadasta pulmakentästä, joissa refleksit korvataan hoksottimilla. Suorittaja tykittää aarrejahdin alusta loppuun helposti parin illan aikana. Nintendo-tyyliin pelikelloon saa roimasti lisätunteja nuohoamalla kaikki ylimääräiset salaisuudet, mutta simppelin peruspelin selättää tampiokin.

iToad

Toadin mobiilipelimäisyys iskee heti kättelyssä. Kentät ovat kompakteja

minipähkinöitä, joiden kenttädesign kätkee salaisuuden poikineen. Nintendon kenttäsuunnittelupoppoo ansaitsee propsit.

Tavoitteena on päästä tähden luokse. Yksittäiseen pulmaan saa kulutettua aikaa muutamasta minuutista varttiin. Jokaiseen kenttään on kätketty myös kolme timanttia. Juveleita keräämällä voi ohittaa liian hankalat kentät, mutta niitä tarvitaan myös pelin läpäisyyn. Kymmenien timanttien kenttälunnaat on halpamainen tapa pidentää peliä, mutta oikeaa rahaa niistä ei sentään tarvitse maksaa.

Wii U:n täppäriohjain tekee televisiosta turhakkeen, sillä Toad on selvästi suunniteltu pelattavaksi pikkunäytöltä. Telkkarillekin on oma käyttötarkoituksensa, sillä pelin kuvakulmavaihtoehdot ovat superlähikuva tai paikka piippuhyllyllä. Koska toinen näkymä on liian lähellä ja toinen kaukana, zoominappulaa tulee käytettyä. Peli kaipaa kipeästi keskitason näkymän.

Toadin hyppykyvyttömyys hankaloittaa pulmailua, sillä raskasta reppua ronttaava sankari on

sonnustautunut betonikenkiin. Kielekkeiltä voi pudottautua vihulaisten niskaan, mutta muuten vastarinta kukistetaan maasta vedettävillä turnipseilla tai muutamasta kentästä löytyvällä juurestykillä.

Pulmapelirakennetta rikotaan muutamalla hieman vauhdikkaammalla toimintakentällä ja satunnaisesti jopa pomomatseilla, mutta reaktiokohkaus on onneksi marginaalissa. Muuten toimivissa kontrolleissa on tasan yksi ison luokan ärsyttävyys.

Pelikenttää voi pyöritellä. Mutta täppäriohjaimen gyroskooppia ei saa kytkettyä pois päältä, joten pelimaailma pyörii väkkärää, jos kädet liikkuvat.  Koska maisemia pyöritetään toisella analogisauvalla, pakollinen gyroskooppiohjaus tuntuu lähinnä kiusaamiselta.

Kyllä minä tunnen sienet

Pulmissa on riittävästi vaihtelua, jotta toistolta vältytään. Pulmapussi keksii itsensä uudelleen liki jokaisessa kentässä. Toisinaan Toadin eteen heitetään veiveillä pyörivä pelikenttä, joskus matka vie kummitustaloon. Kakun kruunaa graafinen toteutus. Toadin visiitti pulmalandiaan muistuttaa makrolinssin läpi kuvattua legokaupunkia. Tämä tekee tuotoksesta kokonaan omannäköisensä ja istuu minikokoiseen kenttäarkkitehtuuriin jokseenkin täydellisesti.

Tarina ei annostele suuria yllätyksiä. Androgyyninen Toad onkin miehinen sankari, sillä tarinan sytykkeenä toimii lintu, joka nappaa raatelukynsiinsä Toadin käsikynkässä roikkuneen Toadetten, jonka tunnistaa naaraaksi nimen ja pinkin hatun ansiosta. Pelasta prinsessa -juonikuvio on täysi turhake, sillä rehti ahneus ja aarteenmetsästys toimisivat aivan hyvin sienisankarin motivaattoreina.

Kullankatkuinen sienitrippi on piristävän erilainen Nintendo-peli, mutta en pääse yli

alustavalinnasta. Idea toimisi esimerkiksi 3DS:lla paljon paremmin olohuonekonsolin sijaan. Applen laitteilla Toad olisi kuin kotonaan ja voisinpa jopa väittää, että Japanin konsolimarkkinoiden kuihtuessa Nintendo löytäisi taatusti tuottoisan markkinan iMaailmasta.

Kompaktit pulmat ovat kuin tehtyjä satunnaiseen pikapelailuun. Nintendo missasi myös pirun hyvän vitsin, sillä pelin tunnusmusiikki on geneeristä tilupimputusta, vaikka Toadin aarrejahtiin jos mihin olisi sopinut tunnariksi We Are the Champions.

 

Captain Toad: Treasure Tracker

Nintendo

Arvosteltu: Wii U

Versio: Myynti

Ikäsuositus: 3+

 

80

Toadin nimikkopeli on lyhyt, mutta maistuva pulmailu.