Company of Heroes 2 -nettisota saa juhannuksena vahvistuksia. Amerikkalaiset nousevat maihin Normandiassa, jonne saksalaiset lähettävät vastaan söpöjä panttereita ja tiikereitä.
Relic viimeisteli toukokuussa Western Front Armies -lisälevyä Company of Heroes 2 -peliinsä ja päästi minut pelaamaan päiväksi moninpelibetaa. Tosiaikanaksu vaikutti erinomaisen toimivalta, sillä sarjan perusasetelmalle ollaan edelleen uskollisia.
Company of Heroes hakee inspiraationsa toisen maailmansodan historiasta. Mekaniikka perustuu epäsymmetriseen sodankäyntiin, jossa saksalaisten, amerikkalaisten ja venäläisten joukot eroavat voimasuhteiltaan ja kalustoltaan hyvinkin paljon toisistaan. Pelaajan pitää kompensoida erot taktiikassa ja päätöksissään, mikä tekee nettipelistä harvinaisen toimivaa ja kiinnostavaa.
Kentällä hyödynnetään niin maasto kuin omien ja vastustajien joukkojen eritahtinen kehitys. Esimerkiksi aseiden voimasuhteet huomioidaan. Muurin taakse suojautuva jalkaväki on paremmassa turvassa kuin pellolla makaava. Pelkillä kiväärimiehillä ei saa tuhottua tankkia ellei joukoille kehitä PST-kranaattia piippuihin, silloinkin tarvitaan tuuria.
Moninpeli on jatkuvaa taistelua resursseista. Tasainen taistelu muuttuu nopeasti aaltoilevaksi asemasodaksi, jos kumpikaan puoli ei pysty alkusodan edullaan vyöryttämään karttaa nurin. Koska kartalla on pariton määrä voittopisteitä, tappiolle jääneen on pakko aloittaa vastahyökkäys tai tappio on väistämätön.
Western Front Armies -lisärissä mukana on amerikkalaiset ja saksalaisten länsirintaman joukot. Ne voi ostaa myös yhdessä tai erikseen, koska DLC ei vaadi peruspelin omistamista, vaan paketti seisoo omilla jaloillaan. Tekijöiden mukaan siksi että aloittelijat pääsevät helpommin pelisarjaan mukaan. Sen kuullessani nauroin vahingossa ääneen: Western Front Armies keskittyy nimittäin moninpeliin.
Kapteeni Amerikka
Lisäri sijoittuu länsirintamalle, joten mukana on myös kahdeksan uutta moninpelikarttaa. Niiden teemat vaihtelevat ranskalaisista rantakylistä Ardennien lumisiin metsiin. Steam Workshopissa on pelaajien tekemiä karttojakin jo noin tuhat, joten kiinnostavampaa sisältöä ovat uudet armeijat.
Amerikkalaisjoukot ovat suhteellisen kevyesti varustettuja, mutta jalkaväkeä vastaan todella tulivoimaisia. Jenkkityyliin aseet ovat isoja ja niitä on paljon. Laskuvarjojoukoilla on myös erikoisvarusteita, joilla pystyy tarvittaessa ihmeisiin, jos vain osaa mikrottaa esimerkiksi sinkomiehet oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Amerikkalaisten raskas kk on todella hyvä (ja siksi edelleen käytössä), minkä ansiosta asemiin ehtineitä jenkkejä on äärimmäisen vaikea häätää paikoiltaan ilman tankkeja.
Laskuvarjomiehet voi roolinsa mukaisesti pudottaa minne tahansa kartalla. Tosin kannattaa varmistaa, että alueella ei ole valmiiksi vihollisia ja laskeutumisaluekin on suhteellisen tasainen. Metsään hyppääminen nimittäin vammauttaa miehiä ja hidastaa joukkojen kokoamista.
Ilman ajoneuvoja ei maahanlaskujoukoissakaan tarvitse pärjätä. Esimerkiksi M21-puolitelavaunun kranaatinheittimellä pystyy hajottamaan vihollisen jalkaväen ja vetäytymään paikalta ennen kuin panssarit kolistelevat paikalle. Raskaita kohteita vastaan on esimerkiksi P-47-ilmaiskut tai M10 Wolverine -tankki, mutta niitä ennen panssaritorjuntavastuu jää alitehoiselle pst-tykille ja Shermaneille.
Oberkommando West
Amerikkalaisjoukot sopivat liikkuvaan sodankäyntiin, mutta saksalaiset luottavat tulivoimaansa. Saksalaiset saavat todella raskasta panssarikalustoa, mutta klassisesti sitä on todella vähän ja todella kallista käyttää. Panssaritaistelussa pienen omakotitalon kokoiselle Jagdtigerille ei löydy vastusta ja rakettimörssärillä varustettu Stürmtiger tuhoaa minkä tahansa linnoitetun aseman.
Yllättäen saksalainen jalkaväki on laadultaan parempaa kuin amerikkalainen, sillä yksi yhtä vastaan -yhteenotoissa saksalaiset tuntuivat aina vievän pidemmän korren. Ongelma oli pikemminkin siinä, että ehti reagoida kaikkeen, mitä amerikkalaispelaaja kentälle marssitti. Jouduin vielä vääntämään pari matsia pirullisen journon kanssa. Kaveri peitti jatkuvasti savuilla näkökenttää. Jos kiersi sivustaan kurkkimaan, siellä olikin raskas konekivääri passissa.
Saksalaisjoukot tuntuvat hyvin samanlaisilta kuin itärintamalla. On pioneeria, useita eri jalkaväkiyksiköitä, konekivääriä ja kranaatinheitintä. Amerikkalaisten alkupelin miesylivoimaa vastaan saksalaiset saavat kookoolla varustetun tiedustelu-Kubelwagenin, jolla ehtii huristella pitkin karttaa. Huviajelu loppui yleensä pst-tykkiin tai miinoihin.
Vaikka olin todella, todella ruosteessa ja otin koko päivän pataan pelintekijöiltä, uudet joukot itsessään tuntuivat olevan hyvin balanssissa. Lisurin kalustoa betatestataan arpisilla moninpeliveteraaneilla, sillä uudet joukot tasapainotetaan paitsi keskenään myös pelin alkuperäisiin armeijoihin nähden. Yksiköille on selvästi suunniteltu kivi-paperi-sakset-tyylisiä vastapareja, esmes saksalaisten pinoamien esteiden jyräämiseen amerikkalaisilla on puskuauralla varustettu malli Shermanista.
Western Front Armiesin ilmestyttyäkään moninpelaajakantaa ei hajoteta, vaan peruspelin ja lisurin omistajat voivat taistella keskenään. Komennossa voi olla vain omistamansa joukkoyksiköt, mutta vastassa mitä tahansa uusista vanhoihin. Relic tietää edelleen, mitä tekee.
Länsirintaman vahvistusjoukot saapuvat kesällä juuri sopivasti lopettamaan tylsän kesämökillä makoilun juhannuksena.
PC
Ilmestyy 24. kesäkuuta
