Creature Shock – Mörköooppera

Osa CD-peleistä näyttää olevan suunniteltu vain multimediarajoittuneiden kateelliseksi tekemiseen. Massiivinen grafiikka kompensoidaan minimaalisella pelattavuudella. Creature Shock onnistuu kuitenkin varsin mukavasti yhdistämään kummatkin.

Maapallon massiivinen ylikansoittuminen on 22. vuosituhannen tulenpalava ongelma. Kolme jättimäistä Tribal-luokan avaruusalusta lähetettiin tutkimaan muiden aurinkokuntamme planeettojen soveltuvuutta ihmiselämään neljä vuotta sitten. Yksi niistä, Amazon, kuitenkin katosi mystisesti juuri ennen matkan päätöstä. Pelaajan tehtävänä on tutkia tapausta ja lähteä Lynx FTL -tiedustelualuksella matkaan kohti katoamispaikkaa.

Orgaaninen, ruokahalultaan valtaisa asteroidi paljastuu katastrofin syyksi: se on rouskaissut koko aluksen sisuksiinsa. Sen pinnalla näkyvään houkuttelevaan onkaloon sukellettua päästään ensimmäisen varsinaisen tehtävän kimppuun. Muukalaisten kynsistä pelastetun Amazon-aluksen kapteenin kuulustelussa paljastuu, että myös Saturnuksen kolmannessa kuussa, Tethyksessä, on havaittu outoa kuhinaa...

Creature Shockin tekijätiimi Argonaut Software pyrkii tekemään suoraan CD:ltä latautuvien kauniisti renderoitujen kuvien päälle ihan oikean pelin. Tähän asti useimmat vastaavat yritykset ovat jääneet lähinnä pakkotahtiseen kursorinheilutteluun, ja pelaaja on pakotettu katsomaan samoja kuvasarjoja kerta toisensa jälkeen kyllästymiseen saakka.

Creature Shock sisältää sekä lentelyä että käytävillä harhailua. Pelintekijät ovat onnistuneet luomaan rompulle sullotusta materiaalista ehyen kokonaisuuden, käytäväverkoston, jossa pelaaja voi liikkua tietyin rajoituksin vapaasti. Menosuuntaa voi vaihtaa kesken kaiken ja halutessaan pysähtyä hetkeksi miettimään syntyjä syviä. Eteneminen tapahtuu pienissä spurteissa rompulta latautuvan käytävänpätkän verran kerrallaan ja liike-efekti on miellyttävän pehmeä.

Käytävillä samoilu on tunnelmallista ja ristiin rastiin rakennettuina käytävät luovat vaikutelman suuresta avaruuskompleksista. Kerroksesta toiseen siirrytään kapuamalla ilmanvaihtoaukon läpi, käyttämällä hissiä ja jopa laskemalla seinämiltään mehevästi poimutettua liukumäkeä. Käytävänpätkien samankaltaisuuden takia paikantaju helposti hämärtyy ja kompassin lisukkeeksi kaipaisi automaattista kartanpiirtoa.

Melskaavat muukalaisoliot on saatu eläviksi tallentamalla rompulle riittävä määrä erilaisia hyökkäysliikkeitä. Lopputulos on vaikuttava: möröt ovat sanoinkuvaamattoman upeita ja heiluttavat ulokkeitaan riemastuttavasti asiallisten ääniefektien säestyksellä.

Jokaisella eteentupsahtavalla vastustajalla on heikko kohtansa, johon hiirellä liikuteltavan kursorin avulla sihdataan lasertulta. Liikeradat oppii nopeasti, minkä jälkeen uljainkin hirviö on helppoa hiiren ruokaa. Oikealla napilla saa aikaan hetkellisen suojan, jonka oikeaoppinen käyttö on välttämätöntä: karkuun kun ei ole mahdollista juosta eikä iskuja voi väistää.

Vaikka kursorin äärimmäisen tarkka sijoittelu ja nopeat refleksit ovat kaikki mitä pelaajalta vaaditaan, muukalaisrumiluksen nautittavia kuolinkorahduksia seuratessa pelin heikkoudet hetkeksi unohtuvat. Hinku löytää vielä rykevämpi ja kammottavampi vastus kasvaa lopulta melkoiseksi.

Kumpikaan peliin ympätyistä 3D-ammunta/lentovaiheista ei valitettavasti vakuuta. Ensimmäinen niistä tuo mieleen Novastormin, Psygnosiksen 3D-CD-räiskinnän. Aluksen käyttäytyminen on realistisempaa, mutta pelattavuus keskittyy pikemminkin oivaan väistelyyn kuin tarkkaan ammuntaan.

Toisessa lentovyörytyksessä pujotellaan pitkin kanjoneita ja seurataan sinivaloin varustettua muukalaiskapselia. Punavaloinen harhautuskapseli yrittää houkutella pelaajaparan turmiollisiin umpikujiin. Tämän vaiheen "perinteinen tietokonegrafiikka" ei sovi kokonaisuuteen.

Argonautin pojat ovat onnistuneet tavoitteessaan kiitettävästi: CD:ltä latautuvista osioista on väsätty simppeli, mutta parhaimmillaan tunnelmallinen ja ennen kaikkea näyttävä peli. Doomin kaltaiseen vuorovaikutuksellisuuteen Creature Shock ei ymmärrettävästi yllä, mutta on silti edustamansa lajityypin parhaita. Saavutus sekin.

Creature Shockin levykeversio olisi muuten yli viidensadan HD-korpun kokoinen. Olisipa siinä kotia kantamista!

80