Ashes Tour on kriketissä vähintään sama asia kuin Suomi-Ruotsi ottelut jääkiekossa ja Den gliderin kaappaaminen ruotsalaisilta. Outo nimi viittaa vuoteen 1882, jolloin Australia riepotteli Englantia kriketissä. Nykyaikainen kriketti syntyi ja leikkimielisesti englantilaisen kriketin ruumis tuhkattiin. Kaikki sen jälkeiset Englanti-Australia-krikettimaaottelut ovat tämän ottelun revansseja.
Ashes Tour Editionissa on Cricket 97:n tavoin kahdeksan maajoukkuetta, mutta nyt Englannin ja Australian kokoonpanot koostuvat todellisista pelaajista, viime kauden tilastojen ja naamapotrettien koristamina. Otteluvaihtoehdot ovat erilaisia maaotteluita, mutta turnauksia on edelleen yksi ainokainen ja siihenkin mahtuu mukaan vain kolme joukkuetta.
Syöttöpeliin voi vaikuttaa valitsemalla kierteen, heiton voimakkuuden ja pallon pomppukohdan. Pelaajan tuntuma syöttöön jää vain turhan etäiseksi, kun heittäminen on kliinistä valikoiden naksuttelua. Syöttäjät edustavat kahta eri tyylisuuntaa, miehet joko heittävät voimalla tai keskittyvät kovaan kierteeseen. Hyvä yksityiskohta menettää parhaimman teränsä siihen, ettei myöskään lyöjille ole omia suosikkiliikkeitä, joihin vastalääkkeinä toimisivat tietyt syötöt. Nyt voimaheittäjät ovat ainoa oikea ratkaisu syöttäjiksi eikä kierremiehiä kannata päästää hilan taakse kuin pakon edessä.
Juoksujen saaminen on Ashes Tourissa entistä vaikeampaa, koska pelikenttä on kasvanut suuremmaksi eikä onnekkaita kutosia pääse enää tekemään. Muutos on hyvä, sillä viimeksi katsomo oli ulkovuorolaista turhauttavasti jatkuvassa pallosateessa. Todellisessa kriketissä lyöjä ja syöttäjä käyvät jatkuvaa psykologista yksityissotaansa, mutta Ashes Tourissa kaksintaistelu latistuu, kun lyöjä näkee ennakolta kaikki syöttäjän valinnat ja tietää tarkasti, mihin pallo on tulossa.
Kiinnostavin osuus on ulkovuorossa, jossa kenttäryhmityksen voi muokata haluamakseen. Krikettikentällä riittää avointa tilaa, joten harva muodostelma on saatava pitäväksi juuri niille alueille, joille pallokin on tulossa. Peli pitää kirjaa viidestätoista edellisestä lyönnistä, joten aukkopaikat on helppo löytää ja muuttaa ryhmitystään. Valitettavasti muokattuja kenttiä ei voi tallentaa.
Jo Cricket 97:n selostus oli hyvä, mutta Ashes Tourissa selostajan ja kommentaattorin jutustelua on parannettu entisestään. Samoja lauseita hoetaan jatkuvasti, mutta selostus on pysyy erinomaisesti ottelutapahtumien mukana. Hyvästä suorituksesta tulee kiitosta eikä kone erehdy kehumaan puhdasta onnenkantamoista maailmanluokan esitykseksi. Parhaimmillaan miesten höpinät ovat pelin suvantohetkinä, kun kommentaattorikaksikko heittäytyy ottelutapahtumiakin pitkäveteisemmäksi keskustellen säästä tai taivaalla vaeltavista pilvistä.
Ashes Tour Edition lisää Cricket 97:ään muutaman pikkuparannuksen, muttei korjaa pahinta puutetta eli heikkoa kaksinpeliä. Paremmissa piireissä peliä pidetään tietokonekriketin kunkkuna, mikä ei väitteenä liene kaukana totuudesta.
75
