Dark Eye on multimediaseikkailu, joka ei oikeastaan edes yritä olla peli, vaan se kertoo Edgar Allan Poen tarinoita nukkeanimaationa. Vierailevana tähtenä on William S. Burroughs, joka lukee novellin Punaisen surman naamio ja runon Annabel Lee.
Dark Eyen kehystarina alkaa siitä, kun päähenkilö saapuu vierailulle kartanoon veljensä, serkkunsa ja tämän holhoojan luo. Pian häntä alkavat vaivata näynomaiset painajaiset. Unet kuljettavat pelaajan toisten ihmisten elämään ja niiden väkivaltaisiin päätöshetkiin.
Pelin käyttöliittymä on tavanomainen: maailmaa katsotaan päähenkilön silmien läpi, kulkeminen ja esineiden käsittely tehdään hiirellä. Tarina etenee, kun pelaaja tekee tiettyjä asioita ja käy tietyissä paikoissa, mutta mistään varsinaisesta ongelmanratkaisusta ei kuitenkaan ole kyse. Kun ohjattava hahmo tekee ennaltamäärätyn asian, laukaisee se seuraavan tapahtuman.
Kaikki hahmot ovat nukkeja, joiden liikkuminen on sulavaa stop motion -animaatiota. Nukkien suut eivät liiku, mutta vartalon liikkeet kompensoivat puutteen niin hyvin, ettei sitä juurikaan huomaa. Nukkien ulkonäössä on nähty vaivaa, ja lopputulos on varsin mainio. Myös hahmojen ääniin on selvästi käytetty ammattilaisia.
Grafiikka on kaunista 640 x 480 pisteen SVGA:ta. Väripaletti on tavanomaista laajempi, sillä peli toimii 65 000 värillä. Ympäristö on huolella tehty ja kerrankin värikontrastit ovat kohdallaan.
Dark Eye on multimediapeli, joka ei sorru multimedian tavanomaisiin kliseisiin. Pelattavaa ei paljon ole, mutta katsottavaa riittää. Hiomisen varaa on kuitenkin vielä hiukan.
70
