EntoMorph: Plague of the Darkfall – Torakoiden vastaisku

Adenissa olisi Raidille markkinat, sillä SSI:n uutta, omatekemää fantasiamaailmaa ovat valtaamassa suuret hyönteiset valtavina laumoina. Al-Quadimin hengessä suunnitellussa EntoMorphissa pitää rakkaat pelastaa ennen kuin torakkaat ne syövät.

Vuosia sitten ihmiset elivät onnellisena käyttäen kotieläiminään samanlaisia suuria hyönteisiä. Ötökät sotivat ja hoitivat maata isäntiensä puolesta, kunnes yhtäkkiä jagterat (kuten ihmiset hyönteisiään kutsuivat) alkoivat kadota, ja lopulta häipyivät kokonaan jättäen ihmiset huolehtimaan itse itsestään. Pienen totuttelun jälkeen ihmiset sopeutuivat, mutta sitten jagterat palasivat _ vihaisina. Pian Aden oli tuhon partaalla.

Warrick on nuori nyrkkeilijä, joka lähtee tutkimaan Adenin etelärannikon tuntumassa olevaa Phoroksen saarta, jonka lähellä hänen siskonsa ja veljensä asuvat. Mutta siskopa onkin lähtenyt tutkimaan jagteroiden hyökkäystä. Ja ei kun perään.

Warrick keksii, ettei ongelma ole jagteroiden hyökkäys, vaan se, että itse ihmiset ovat muuttumassa hyönteisiksi. Tottahan Warrickin täytyy löytää tämän oudon muutoksen takana oleva voima ja palauttaa Aden entiselleen. (Kovin on erilainen Aden kuin Thunderscapessa. _nn)

Mies, joka kulkee omia polkujaan

EntoMorph on perusteiltaan tutun perinteinen rooliseikkailu. Maailma on kuvattu jyrkästä etukulmasta kuten DarkSuneissa, ja Warrick kulkee siellä hiiren johdatuksella. Liikkumiseen on olemassa kaksi vaihtoehtoa, joista molemmat toimivat hiiren oikealla napilla. Toisessa Warrick kävelee klikattuun pisteeseen, toisessa sankari liikkuu kursorin osoittamaan suuntaan, kunnes hiiren oikeaa namiskaa painetaan uudelleen. Itse pidän jälkimmäisestä vaihtoehdosta enemmän, mutta molemmat toimivat hyvin. Vasemmalla napilla sitten keskustellaan, tapellaan ja tehdään kaikki muu.

Systeemi ei ole riippuvainen siitä, mihin hiirellä osoitetaan, vaan mitä sankarin edessä on. Se on ärsyttävän hankalaa etenkin alussa, mutta harjoittelun jälkeen pelaamisen jo hallitsee. Kohteen osoittaminen hiirellä olisi silti paljon kätevämpää, sillä nyt esimerkiksi tavaran poimiminen maasta on ajoittain tuskallista.

Hitpointtien ja manan tasot ovat selkeästi esillä ruudun molemmin puolin.

Neiti, keitossani on kärpänen

Sankari ei tietystikään voi välttyä kahnauksilta vain väkivaltaa ymmärtävien vastaantulijoiden kanssa. Normaaliin fantasiataisteluun tottuneelle peli tuo kuitenkin yllätyksen, sillä Warrick ei kannakaan miehisesti kaksimetristä miekkaa, vaan käy ötököiden päälle paljain nyrkein.

Sankari osaa myös taikoa ja pelissä pitemmälle päästessä sylkeä happoa vastustajien naamalle. Räkiminen onnistuu kuitenkin vain Warrickin alkaessa muuttua hyönteiseksi, ja sillä saattaa olla joitakin ilkeitä sivuvaikutuksia...

Jos joku ihmettelee, miten Warrick pärjää paljain nyrkein kitiinikuorisille jättihyönteisille, vastaus on yksinkertainen: ei hän pärjääkään. Nyrkeillä huitomisella on vaikutusta vain joihinkin hitaisiin yksinään liikkuviin ötököihin, koska sankari ehtii aina pujahtamaan pois hirviön puruelinten alta. Jos vastustajat ovat nopeita tai niitä on monta, Warrick on pulassa ja joutuu turvautumaan taikoihin. Mitään ihmeellisiä loitsuja ei mukana ole, mutta tyypillisten panssareiden ja manabolttien voimaa voi vapaasti vaihdella.

Taiat kuluttavat manaa, jonka määrä palautuu kiitettävän nopeasti. Taiat kannattaa kuitenkin valita ruudun alalaidasta inventaarion vieressä makaavasta taikakirjasta ennen taistelua, sillä Warrickilla voi yhtä aikaa olla valmiina vain kolme taikaa. Valitut taiat ilmestyvät ruudun alalaitaan, josta niitä voi käyttää ikoneita klikkailemalla. Käytännössä hiirellä taikominen on kuitenkin kuolleena syntynyt ajatus, sillä sankarin täytyy taistelussa liikkua koko ajan, ja siihen tarvitaan hiirtä. Onneksi mukana onkin kolme sopivaa näppäinkomentoa, joiden avulla taikominen onnistuu kätevästi.

EntoMorphin vastustajat tuppaavat olemaan hieman ylivertaisia sankariin nähden, pahimmillaan sankari kävelee itsevarmana täysissä hitpointeissa hyönteisen viereen vain huomatakseen olevansa kertaiskun jälkeen olevansa verilammikko lattialla vain. Onneksi taktikointi useimmiten pelastaa päivän.

Kaunista musiikkia palmujen katveessa

Peli ei ole pelkkää tappelua, vaan keskustelua on riittävästi mukana perinteisellä monivalintasysteemillä toteutettuna. EntoMorph ei kuitenkaan tunnu tajuavan milloin asia on loppuun käsitelty, samat vaihtoehdot saman hahmon kanssa tulevat aina esille. Puhetta ei ole mukana kuin parissa kohdassa _ kaikki tavalliset keskustelut sujuvat tekstinä.

Ulkoisesti Adenissa seikkailu on tyylikästä, kauniin SVGA-maailman vieriessä nopeasti ruudulla. Maasto on uskottavan oloista, vaikkakin useimpien talojen pääkalusteena toimivat valtavat ruukut kummastuttavat. (Varmaankin Al-Quadimista kierrätettyjä. _nn) Itse hahmot ovat selkeitä ja animointi on näyttävää.

Äänipuolella EntoMorph loistaa suoraan rompulta tulevilla musiikeillaan. Etenkin ajoittain kaikuva kuorokappale iski meikäläiseen, eivätkä muutkaan CD:ltä löytyvistä 15 kappaleesta ole huonoja. Tasokkaan musiikin rämistessä kaiuttimista peli ei sitten paljon muuhun äänimaailmaan panostakaan, tehosteita kun pelistä löytyy vain muutaman taistelun äänen verran.

Toimiihan se näinkin

Kokemuksena EntoMorph on positiivinen pienistä systeemivajavuuksista huolimatta. Warrickin matkalla halki trooppisen maailman tapahtuu riittävästi mielenkiintoisia juonenkäänteitä, ja taistelukin puutteistaan huolimatta toimii.

SSI on rooliseikkailuissaan menossa oikeaan suuntaan ja AD&D:n romahduttaman tunnelin päässä näkyy selvästi valoa. Kun (jos) seuraavaan peliin saadaan mukaan ryhmä yhden sankarin sijasta, alan olla jo todella tyytyväinen. EntoMorph kuitenkin täyttää iltojen tyhjän ajan mukavasti.

85