Maailmassa on vain kolme paikkaa, joissa jalkapallo ei ole ykköslaji: Suomi, Yhdysvallat ja Kanada. FIFA-tarina sijoittuu juuri sinne.
Kaikkien aikojen myydyimmän urheilupelisarjan taival ei ole ollut pelkkää maalijuhlaa.
EA Sportsin marssijärjestyksessä tapahtui muutama vuosi sitten muutos. FIFA-sarja syrjäytti piikkipaikalta jenkkifutisjätti Maddenin. Nykyään FIFA on urheilupelisarjoista ainoa, joka peittoaa PlayStation 2:n kultaisten vuosien myyntimäärät.
Uudesta lippulaivasta on kehkeytynyt paitsi virtuaaliviheriöiden hallitsija myös todellinen kultakaivos EA:lle. Menestyksestä huolimatta FIFA-pelien kahteen vuosikymmeneen mahtuu roppakaupalla yllättäviä käänteitä.
Alku aina hankala
1990-luvun alussa tilanne futispelimarkkinoilla näytti täysin toisenlaiselta kuin nykyään. Lintuperspektiivistä ottelutapahtumia kuvanneet Kick Off- ja Sensible Soccer -sarjat hallitsivat markkinoita, mutta valinnanvara ei rajoittunut vain kahteen kaikkien tuntemaan nimikkeeseen.
EA Sports ei ollut vuoteen 1993 mennessä pannut lusikkaansa futispelisoppaan. Kysyntä oli olemassa: EA:n Euroopan-osaston teettämän kyselyn perusteella EA Sports -brändin tuominen Eurooppaan edellytti futispelin julkaisemista. Itsestäänselvyys ei aluksi saanut vauhtia jenkkijohtoiseen pelifirmaan, mutta EA Europen hulppea myyntiennuste sai lopulta sikariportaankin innostumaan ajatuksesta.
Pelikehitys uskottiin pienellä miehistöllä ja budjetilla operoineen EA Canadan käsiin. Kovaan kilpailuun vastatakseen tiimi tiesi tarvitsevansa jonkin ennennäkemättömän koukun. Sen tarjosivat Jon Law ja Jules Burt. Englantilaisten indiedevaajien kehittelemä sivuviistonäkymä päätyi tulevan pelin rungoksi, vaikkei miehille löytynyt lopulta työtä tiimistä.
EA Sports suuntasi seuraavaksi lajin kansainvälisen kattojärjestön FIFA:n pakeille. Syntyi viiden vuoden mittainen lisenssisopimus, jonka halpa hinta herätti EA:n leirissä tyytyväistä ihmettelyä. Syy halpaan hintaan selvisi myöhemmin: lisenssi ei koskenut lainkaan oikeuksia seurojen tai pelaajien nimiin.
Vaikeudet eivät loppuneet vielä tähän. Koska Pohjois-Amerikan oma jalkapalloliiga oli kuopattu, EA-johto pysyi epäluuloisena. EA Soccer -työnimellä kulkenut projekti oli jatkuvasti lakkautusuhan alla. Luultavasti pieni budjetti ja pelitiimin sijainti johtoportaan näköpiirin ulkopuolella Kanadassa pitivät hankkeen hengissä.
Kauniiksi lopuksi Amerikan-toimistolta vielä ehdotettiin hieman ennen julkaisua, että pelin nimeksi tulisi sittenkin Team USA Soccer. EA Europen järkipuhe käänsi lopulta jenkkien päät: FIFA-nimi sai jäädä.
Kausipäivittelyä
FIFA International Soccer ilmestyi Megadrivelle joulukuussa 1993. Alun perin julkaisua kaavailtiin vasta kevääksi 1994, mutta EA Sports halusi lyödä laudalta U.S. Goldin virallisen MM-kisapelin, World Cup USA 94:n. Aikataulumuutos edellytti EA Canadalta 16-tuntisia päiviä, mutta uurastus palkittiin. Vallankumouksellinen kuvakulma, tyylikkäät animaatiot ja tv-lähetysmäinen toteutus löivät ällikällä sekä pelikansan että -median. Neljässä viikossa miltei puoli miljoonaa kappaletta myynyt ykkös-FIFA ylitti kirkkaasti EA:n odotukset.
Menestys heilautti FIFA:n samalle kausipäivityslinjastolle muiden EA Sportsin pelien kanssa. Järjestyksessään kolmas versio, FIFA 96, siirsi pelisarjan 3D-aikaan ja toi mukanaan myös aidot pelaajat. 90-luvun kehitysaskelien huippua edustivat vain puolen vuoden välein ilmestyneet Road to World Cup 98 ja World Cup 98, mikä vaati tiimikoon kasvattamista Maddenin tasolle.
Tiiviillä julkaisutahdilla oli kriitikkonsa. Kasvava lisenssivalikoima ja alati komistuva ulkoasu eivät riittäneet pitämään futispelifaneja tyytyväisinä. 90-luvun lopun joukkuepalloilupeleissä alkoi hiljalleen yleistyä ihanne, joka korosti terävää tekoälyä ja pelitapahtumien luonnollisuutta. FIFA-pelit eivät loistaneet tällä saralla: niiden kaavamaiset kenttätapahtumat eivät muistuttaneet aitoa futista.
EA Sports sai vuosituhannen vaihteessa varteenotettavan haastajan Japanista. Viimeistään ISS Pro Evolution (1999) nosti Konamin pelisarjan yleiseen tietoisuuteen. Fiksu tekoäly, sulavat animaatiot ja realistinen pelituntuma jättivät lisensseihin luottaneen FIFA:n varjoonsa. Vaikka myyntitilastoissa FIFA:lla pyyhki edelleen hyvin, 2000-luvulle tultaessa nimensä Pro Evolution Socceriksi vaihtanut kilpailija palautti pelisarjasta vastanneen EA Canadan lähtötilanteeseen. Taas oli keksittävä jotain uutta ja omaperäistä.
Yhden miehen kädenjälki
Muutosta parempaan saatiin odotella yllättävän kauan. 2000-luvun alku poiki varsinaisten kausipäivitysten kylkiäisiksi eri maihin lokalisoituja liigapäivityksiä ja katufutis- sekä arvokisapelejä, mutta pelillisesti FIFA-sarja polki paikallaan. Muutoksen siemen kylvettiin vasta uuden konsolisukupolven ilmestymisen aikoihin, sillä uusien konsolien teräväpiirtoresoluution piti räjäyttää pelaajakunnan tajunta. Puhun siis PS3- ja Xbox 360 -koneista.
Kilpailijaltaan saamaansa rökitykseen kyllästynyt EA Canada päätti hyödyntää FIFA:n muodonmuutoksessa konekannan uusiutumista. Kasvojenkohotus aloitettiin katsomalla tulevaisuuteen: miltä seuraavan konsolipolven futispelit näyttäisivät? Vastaus löytyi verkkopelaamisesta. Alkuperäisenä visiona oli luoda 11 vs. 11 -pelimuoto vuoden 2010 MM-kisapeliin mennessä.
Ensin oli käytävä pelimoottorin kimppuun, sillä FIFA piti saada näyttämään ja tuntumaan jalkapallolta. Ruoriin tarttui Gary Paterson, jota on kutsuttu pääarkkitehdiksi FIFA:n pelimoottoriuudistuksen taustalla. Parempaa huomista lupaillessa FIFA 07:ssä debytoinut Paterson alkoi työstää FIFA 08:aa PS3:lle ja Xbox 360:lle.
Patersonin lähtökohtana oli muovata pelitapahtumista aiempaa uskottavampia ja monipuolisempia. Käytännössä tämä tarkoitti pyrkimystä eroon ennalta skriptatuista tilanteista, jotka ohjailivat esimerkiksi kaksinkamppailuja. Ratkaisuna oli luoda runko, joka luotti logiikkaan. Esimerkiksi pääpallotilanteen lopputuloksen piti valmiin animaation sijaan perustua ukkojen pituuteen, painoon, voimaan ja puskutaitoihin.
Uudistukset purivat: FIFA 08 todella muistutti edeltäjiään enemmän aitoa asiaa. Nollakasi muun muassa terävöitti paljon parjattua tekoälyä ja siirsi virtuaalifutiksen toimivan manuaalisyöttelyn aikaan. EA Sports onnistui myös pelisarjansa siirtämisessä uudelle konekannalle huomattavasti sulavammin kuin Konami.
Rahasampo
EA Sports on hyödyntänyt surutta suuria muskeleitaan. Jo valmiiksi laajemman lisenssivalikoimansa lisukkeeksi se kaappasi Pro Evolutionin kansikuvapojan Messin. Maddenia vastaan käymässään kamppailussa EA Sportsin sisäisestä urheilupelivaltikasta FIFA:a ovat auttaneet paitsi jalkapallon jenkkifutista laajempi markkina-alue myös huokeammat lisenssikustannukset.
Myyntiluvut ovat hurjaa luettavaa. FIFA ylitti ensimmäisenä urheilupelisarjana 100 miljoonan myydyn pelin rajan vuonna 2010. Kausipäivitykset ovat viime vuosina vuoron perään murskanneet edeltäjänsä tekemät myyntiennätykset. FIFA 13 oli viime toukokuuhun mennessä myynyt 14,5 miljoonaa kappaletta.
FIFA-sarjan voittokulkua ovat vauhdittaneet myös verkkopelimuodot, jotka ovat luoneet pelijätille tuottoisan rahastuskeinon. EA Canadan visioimat 11 vs. 11 -ottelut toteutuivat FIFA 10:ssä, mutta suurimmaksi rahasammoksi on osoittautunut kausipelaamisen verkkoon jo FIFA 09:ssä siirtänyt Ultimate Team. FIFA 13 tuotti EA:lle mikromaksuina yli 200 miljoonaa euroa. Eniten futispelin nykyasemasta kertoo, että FIFA -brändistä vastannut ja mikromaksuformaatille siunauksensa antanut Andrew Wilson on nykyään EA:n toimitusjohtaja.
Kukaan siis tuskin yllättyi, kun EA ilmoitti keväällä 2013 sopineensa FIFA-pelien julkaisemisesta myös seuraavan kymmenen vuoden ajan. Futispelifanit voivat vain toivoa, että edes yksi kilpailija pysyy FIFA-sarjan kirittäjänä. Muutoin edessä saattaa olla paluu pysähtyneisyyden aikaan.
Lasse Kyllönen
Lähteet:
MCV: Rejection, tragedy and billions of dollars – The story of FIFA
Edge: FIFA 10: Championship Managers
