Valehtelisin, jos väittäisin, että loistavan urheilupelin tavoin Football Manager iskee lajiummikollekin. Futispeli vaatii paneutumista, intohimoa ja asiantuntemusta, ja juuri niin sen pitää tehdäkin.
Jalkapallosimulaatio Football Managerin hienous piilee siinä, että se taipuu niin moneen. Tarvittaessa tekoäly auttaa jalkapallojoukkueen manageria liki kaikessa, uusii sopimukset, valitsee kokoonpanon, neuvoo parhaan ryhmityksen.
Vastaavasti pelkkää kokoonpanoa voi miettiä tuntikausia, kun pohtii, kuinka pelaajien ominaisuudet ja roolitus parhaiten tukisivat toisiaan. Johdettavakseen voi napata suurseuran, jolle miljoonien siirtosummat eivät ole ongelma, tai yrittää kengännauhabudjetilla nostaa pikkukaupungin joukkueen pääsarjatasolle asti.
Pelitapoja on yhtä monta kuin pelaajia, mikä on aina erinomaisen pelisysteemin merkki.
Oi kuusipuu
Manageripelissä kentälle ei itse mennä, vaan joukkuetta johdetaan sivurajalta. Tärkeimpänä vastuualueena on kokoonpanon ja taktiikan valinta.
Football Managerin suurin vahvuus piilee taktiikkasysteemissä, jossa roolitus antaa perusohjeet tekoälyukolle siitä, mitä mieheltä kulloinkin halutaan. Puolustava keskikenttämies potkii vastustajaa kintuille ja syöttää pallon paremmilleen. Vastaavasti hyökkäävänä saman pelipaikan kaveri pyrkii pystyjuoksuihin, kuljetuksiin ja läpisyöttöihin.
Taktiikkavalikoimat toimivat paremmin hyökkäyksessä kuin puolustuksessa. On aika helppo saada kärkimies pystyjuoksuihin ja laituri ruokkimaan hyökkääjiä keskityksillä, mutta keskikentän ja puolustuslinjan etäisyyden hallinta onkin sitten vaikeampaa.
Joukkueista puuttuu usein syvyys, ryhmityksen romahtaessa rangaistusalueelle ja laitapuolustajien ryhmittyessä liian keskelle. Ellei pelaa kovaa prässipeliä, aluepuolustuksen reviirit tuntuvat olevan puhelinkopin kokoisia, ja miehet antavat kiertää itsensä liian helposti sivurajan kautta.
Osa ongelmista johtuu animaatioista. Puolustajat jarruttelevat kummallisesti kuin voimakentän pysäyttäminä, eikä yksinkertainen tikku-ukkoanimaatio pysty esittämään kaikkia pallonkurotuksia. Ottelunäkymä tuntuu edelleen vain viitteelliseltä, totuus löytyy tilastoista ja otteluarvosanoista.
Vähemmän puhetta
En pidä Football Managerin nykylinjasta, jossa monivalintaan perustuvat puoliaikapuheet ja lehdistötilaisuudet ovat melkein yhtä tärkeitä kuin ottelut. Keskusteluilla pidetään yllä joukkueen tunnelmaa, joka pitkälti sanelee myös peliotteet. Huonotuulisina, ilman pelihuumoria, valtaosa ukkeleista pelaa alle taitojensa.
Pukukoppipuheet muuttuvat nopeasti tylsäksi rutiiniksi, sillä parhaat vastausvaihtoehdot oppii pian. Vain tappion jälkeen pukukopissa saa huutaa, mutta muuten kaikkea pitää kehua kyllästymiseen asti tai pelaajien miehiset egot kärsivät. Jos haluan tykätä kaikesta, menen Facebookiin.
Onneksi uusi, kevennetty arcade-pelimuoto hylkää lehdistötilaisuudet ja puoliaikapuheet kokonaan, mutta säästää taktiikan monipuolisuuden. Pelimuoto yksinkertaistaa myös treenauksen, eikä yksilöllistä harjoitusohjelmaa ole mukana lainkaan. Arcadelle parempi nimi olisi Old Skool, sillä pelimuoto muistuttaa 90-luvun Championship Managereita. Ottelusimulaatiot ratkaistaan samalla systeemillä kuin pääpelimuodossa, joten arcadea on vain nimi.
Varjoja Innsmouthin yllä
Vaikka Football Manager on ilmestynyt, se ei ole vielä valmis. Pahimmat bugit kaatavat pelin satunnaisesti, mutta ärsyttävimpiä ovat kalenteriongelmat. Arcaden ensiyrityksellä uusi kausi alkoi vuodesta 2011, vaivaiset 300 päivää ennen ensimmäistä sarjapeliä. Siitä oli enää 42 hiirenklikkausta, jotta pääsin otteluun asti.
Muut ongelmat ovat lähinnä pelitasapainossa. Maaleja hylätään ärsyttävän paljon: nopealla kirjanpidolla laskin, että noin joka neljännessä matsissa. Ajoittain joukkue ei reagoi mihinkään, mitä niille puoliaikapuheessa sanoo. Tosin teinijoukkueella pelatessa apaattisen seinäntuijotuksen voi laskea ääritarkaksi realismiksi.
Jos vertaa aikaisempiin vuosiin, kausipäivitys on jo alkukaudestaan erinomaisessa kunnossa. Lopullinen versio saadaan vasta kevään viimeisessä pätsissä, ennen kuin tiimi alkaa keskittyä seuraavaan kausipäivitykseen.
Olen pelannut jo nyt kauden Football Manageria enemmän kuin edellistä. En tiedä, johtuuko se pelistä vai siitä, että minut on eristetty marraskuiseen Kotkaan kuudeksi viikoksi. Kylmäävää kulkea kaupungilla, jossa kukaan ei katso silmiin, tunnelma on kuin Lovecraftin novellissa. Paikallisiin verrattuna ruudulla kipittävät pikku-ukot ovat viihdyttävää seuraa.
Tuukka Grönholm
footballkuva
Ryhmityksissä ongelmana on porrastuksen puute. Porukka on taas pakkautunut rangaistusalueelle, vaikka prässätä pitäisi.
84
