Arborean saaristossa on kaikki hyvin. Sotia ei ole käyty vuosiin, kaupankäynti kukoistaa, ja muutenkin meno on kuin Muumilaaksossa. Tämäpä ei kaikille sovi, ja eräänä tyypillisen kauniina päivänä Ishar-linnoituksen hallitsija saa ikävän viestin: kaaoksen voimat uhkaavat yleistä hyvinvointia, petoksen verkko on ujutettu seitsemän saaren ylle. "Pahuus on sairaus, minä olen lääke", toteaa hallitsija ja lähtee värväämään joukkoa, joka tulee tunnettaman Tuomion Sanansaattajina.
Ishar 2 on piirretyllä 3D:llä toteutettu seikkailupeli, jossa yritetään estää pääpaha Shandaria toteuttamasta suunnitelmiaan. Pelissä eteenpäin pääsemisen kannalta välttämätöntä on selvitellä pienempiä tehtäviä, joiden sisältö vaihtelee laidasta laitaan. Hahmoluokista ovat mukana kaikki tavalliset, magia toimii normaalisti ja taikajuomiakin voi sekoitella taikapadan löydettyään.
Hiirivetoinen käyttöliittymä on melko rajoittunut, mutta muuten ihan ok. Automaattikartoitusta ei ole, mutta alueiden kartat saa näkyviinsä ikonin naksautuksella. Eksyminen on silti mahdollista, koska kartoista eivät aina selviä mahdolliset kulkureitit, vaan ainoastaan senhetkinen sijainti saarella. Jos koneesta löytyy yli mega muistia, karttaruutu on koko ajan muistissa ja pelaaminen muuttuu miellyttävän nopeaksi.
Isharin varsinainen jippo on se, että hahmojen yksilöllisyyttä on yritetty nostaa esiin. Mukaansa voi pestata lisävoimia ainoastaan, mikäli enemmistö ryhmästä pitää uudesta ehdokkaasta, samoin aivan liian usein joku ryhmän jäsenistä voi kieltäytyä antamasta ensiapua henkilölle, josta ei pidä. Erikoinen idea, muttei käytännössä toimi, koska esimerkkihenkilö ilman vastalauseita suostuu kuitenkin parantamaan vihamiehensä taialla. Salamurhaustoiminnolla voi hankkiutua yhteistyöhaluttomista kumppaneista eroon, tosin sillä riskillä, että muu ryhmä kostaa puolestaan murhaajalle. Varomaton johtaja tapattaa ryhmänsä ennen kuin taistelu on alkanutkaan.
Tutut ase- ja haarniskarajoitukset ovat mukana, ja pikkuhienoutena pelistä löytyvät omat haarniskat miehille ja naisille. Se, miksi naisten haarniskoissa (joiden tehtävä on suojata mahdollisimman hyvin) poikkeuksetta on syvään uurretut kaula-aukot, jää yhtä suureksi mysteerioksi kuin se, miksi kuolleet seikkailijat häviävät tavaroineen savuna ilmaan heti, kun liikkuu kuolinpaikasta askeleenkaan johonkin suuntaan. Muutenkin Isharin maailma tuntuu olevan sukua Bard's Taleille, sillä tavaraa ei voi tiputtaa maastoon, hirviöt pystyvät liikkumaan ainoastaan tietyllä pienellä alueella, ja sillai. Kaikki kaupat, tavernat yms. ovat pelkkiä kuvia, joten palveluammattien harjoittajia ei voi tappaa eikä kauppoja ryöstää.
Vaikeimmin nujerrettava vihollinen on aluksi rahapula, koska ruoka maksaa ja sankareiden fysiologia on erikoinen: ruoka palauttaa voimia, jotka kuluvat taistellessa. Kun fyysiset voimat ovat ehtyneet, miekanheilutus ei onnistu (suossa juokseminen ja viikkokausien valvominen eivät kylläkään tuota ongelmaa) ja heppu on tuomittu pyörittelemään peukaloitaan muun ryhmän taistellessa henkensä edestä.
Peliin on kuitenkin unohtunut kyseenalainen keino hankkia rahaa: tavernat, joita löytyy runsaasti, ovat pullollaan seikkailunhaluisia henkilöitä. Heidät voi palkata mukaansa, tyhjentää rahoista ja likvidoida lähimmällä kujalla, jolloin jo muutaman tavernallisen jälkeen voi ostaa itselleen kunnon sotavarustuksen, minkä jälkeen peli alkaakin jo sujua huomattavasti mukavammin. Onneksi Isharissa ei ole moraalipisteitä.
Pelin ulkoasu ei ensinäkemältä herätä innostusta vanhempien Amigoiden omistajissa, nimittäin grafiikoista näkee selvästi, että ne on nopeasti modifioitu 256-värisistä originaaleista pienempiin värimääriin. Tämä vähävärinenkin versio on kaikesta huolimatta yllättävän kiva katsella. Ranskalainen kädenjälki erottuu grafiikoista selvästi, maisema näyttää enemmän maalaukselta kuin tasolle asetetulta palikkaryhmältä kuten esimerkiksi Might & Magic -sarjan peleissä. Taustamusa on tavanomaista tyhjänpäiväistä luritusta ja ääniefektit osittain itkettävän huonoja, mutta eipä niillä ole seikkailupeleissä niin väliä.
Ishar 2 ei normaaliin jatko-osatyyliin ole kolminkertaistuneen pelialueen lisäksi kummempia uudistuksia kokenut edeltäjäänsä verrattuna. Tässä pelissä on kuitenkin jostain käsittämättömästä syystä imua, saaristoa tuli koluttua kauan ja hartaasti. Englantilaislehdistön yli 90 pisteen arvosanat ovat kyllä liioittelua, koska mitään uutta tai edes erinomaisesti toteutettua on Ishar 2:lta turha odottaa. Tasapaksu soppa, jossa ainekset ovat kohdallaan.
80
