Jos vastustajalla on joku siisti kyky, se kannattaa pölliä.
Killzone: Shadow Fall on nelospleikan pienten areenojen räiskintäkunkku, jonka DLC-kausi alkaa nyt.
Insurgent Pack -lisäri lisää taisteluun reippaan, haasteisiin mukautuvan kansannousijan. Insurgentit aloittavat pelkällä pistoolilla, mutta hyödyntävät taistelukentän muuttuvia resursseja, siis muiden sotilasluokkien erikoiskykyjä ja aseita.
Paketin muuta näkyvää sälää ovat lisäkyvyt (lue: -varusteet) muille luokille. Assault-rynnäkkösoltun arsenaalia buustataan pulssilähettimellä, joka estää automaattiaseiden ja -laitteiden asennuksen. Support-tukiheebot auttavat paikallistamaan vastustajia seinien läpi kiinteällä taktisen kaiun lähettimellä ja scout-snipu suojaa selustansa aluetta vahtivalla pienellä pyssydroidilla.
Lisämausteena kaikki perusroolit saavat yhden vanhoista Killzoneista tutun aseen: tehokas M82-rynkky supportille, nopea StA-14-tarkkuuskivääri scoutille ja M66-automaattipistooli assaultille. Feature-listaa täydennetään vielä moninpelin kustomointikamaa sisältävillä keräilylaatikoilla ja yksinpelin armottomalla Elite-vaikeustasolla.
Siis hetkinen, pakki päälle, pelkkä pistooli? Kyllä vain, kapinallinen nyysii pääaseensa kentältä ja ”kykynsä” vihollisten ruumiilta. Scifitekniikkaan pohjautuvista kyvyistä kloonataan tarpeen mukaan joko molemmat kerralla tai vain toinen. Varastaminen edellyttää ruumiin viereen menemistä, jonka jälkeen kuluu pari pii-itkää sekkaa kykyjen nappaamiseen. Pääaseeksi kelpaa mikä hyvänsä, kunhan se haetaan kentältä – muutkin luokat pystyvät toki käyttämään löytöaseita, mutta vain kansannousijan ase säilyy seuraavaan matsiin.
Heikon aloituksen vastapainoksi pikku insu-liinin kyky- ja asekomboja ei rajoita mikään. Tehokas snipukivääri saattaa yhdistyä kaverien parannukseen ja mukana roikkuvaan, omin luvin vihuja ampuvaan kaveridroidiin. Nyysityt kyvyt ja pääaseen luodit kuluvat käytössä, mutta niitä ei täydennetä spawnissa, joten toimenkuvaa on pakko ennen pitkää vaihtaa.
Kapinallisen toinen oma erikoiskyky on hetken kestävä muodikas hakkerointi, joka muuttaa vihollisten energiakilvet, robottitykit ynnä muut maakamat oman tiimin laitteiksi. Tuttujen kykyjen lainaaminen ja laitteiden hakkerointi ovat nokkelaa pelinsuunnittelua. Pelin tasapaino ei järky, koska insurgent ei tavallaan tuo kentälle mitään uutta.
Vaihtelu virkistää
Kykyjen ja pääaseen pölliminen piristää toimintaa. Jos et halua jumittua johonkin tiettyyn rooliin, insurgent on mainio valinta. Tasaisesti hyvin pärjääminen on tosin vaikeampaa, kun tuttujen rutiinien toistaminen ja kämppiminen kykyjä etsiessä eivät ole optioita. Voi(n) tietysti kysyä, tuoko insurgent pelaajalle mitään muuta kuin vaikeuksia, ja jääkö se alkuhuuman jälkeen vain kuriositeetiksi?
Vanhojen roolien uudet kyvyt tehostavat kiinteiden asemien puolustusta ja niillä on käyttöä etenkin räjäytystehtävissä, joissa taistelu tiivistyy useiksi minuuteiksi yhdelle tai kahdelle alueelle. Pari taktisen kaiun lähetintä kohteen tuntumaan ja kukaan ei pääse huomaamatta paikalle.
Shadow Falliin ilmestyi vähän ennen Insurgent Packia kaksi ilmaista kenttää. Ne eivät teknisesti ottaen kuulu delsuun, mutta käytännössä ne ovat samaa sisältöaaltoa. Lisäkenttien ilmaisuus on erinomainen idea, sillä areenojen maksullisuus pirstoisi väistämättä pelaajapopulaation. Risteilijän sisätiloihin sijoittuva sekava The Cruiser nousi heti inhokkilistalleni, sillä en ole koskaan tykännyt ahtaista teknosokkeloista – mistä tulin, missä olen ja mihin olen menossa? The Hangar on huomattavasti viihdyttävämpi tuttavuus: pitkän ja ylhäältä avoimen avaruusalushangaarin rintamalinjat ovat selkeitä.
Pelaajamassaa on tislattu sitten julkaisupäivän. Väkeä riittää kunnolla enää team deathmatchiin (yllätys) ja peruswarzoneen, jossa kierrätetään kolmea suosituinta (yksi on team death match) tehtävää kahdeksasta. Parin kuukauden tauon jälkeen en tunnistanutkaan omia ja vihuja hahmojen silmikoiden väreistä tarpeeksi nopeasti, joten turpiin tuli ja railakkaasti. Varsinkin kun ynnäsin pihkähköön pelitaukoon luontaista räiskintälahjakkuutta vaativan insurgent-roolin.
Ai niin joo, olihan tässä vielä yksinpelin Elite-vaikeustaso, mutta en usko, että tätä sen takia hankitaan. Elite antaa vain kolme elämää koko kampanjaan ja uusintayrityksiin lähdetään aina kappaleen alusta, sillä tarkistuspisteet eivät ole käytössä. Hard-tason vastustajat viimeistelevät masokistisen elämyksen.
Kausimaksuun sisältyvän Insurgent Packin sisältö tuntuu ohuelta, mutta pelaankin moninpeliä lähinnä satunnaisesti. Killzonessa eläville räiskintäfanaatikoille (jos sellaisia on), lisäysten painoarvo lienee merkittävästi suurempi. Kymppi tuntuu joka tapauksessa tyyriiltä hinnalta yhdestä lisäroolista ja kourallisesta kykyjä, sillä muulle pikkusälälle on vaikea laskea rahallista arvoa. Maksullista sisältöä ei voi olla koskaan liikaa, mutta mikä on liian vähän?
PS4
shadowfall.killzone.com
Guerrilla Games/Sony
Versio: Myynti
Hinta: 9,99€
Moninpeli: 2-24
Ikäsuositus: 18
80
