PC näyttää elävän klassikkopelien nostalogia-aaltoa. Ensin tuli Dungeon Master, sitten Captive ja nyt vuorostaan Laser Squad, Space Crusaden henkinen isä.
Laser Squad on strategiapeli, jossa kontrolloidaan joukko-osastojen sijasta yksittäisiä miehiä lintuperspektiivistä. Joukkojen ja miesten liikuttaminen tapahtuu vuoroissa, ja jokaisella miehellä on henkilökohtainen määrä toimintapisteitä, joita kuluttavat eri toiminnot, kuten aseiden vaihto, kääntyminen, kävely ja ampuminen. Kun toimintapisteet loppuvat loppuu myös henkilön toiminta siltä kierrokselta.
Toimintapisteiden avulla peliin on saatu melkoista vaanimisen tunnelmaa. Jos vihollinen tupsahtaa nurkan takana kyttäävän hahmon eteen, ampuu ensimmäisenä se, jolla on enemmän pisteitä jäljellä. Mukana on tietysti "Line-Of-Sight", eli vihollista ei havaitse, jollei se osu jonkun oman miehen näköpiiriin. Käytännössä on siis mahdollista hiipiä pahaa-aavistamattoman sotilaan selustaan ja siivuttaa hänet parilla hyvintähdätyllä lasermiekan osumalla.
Aivot raksuttavat, kun saa koko ajan olla suunnittelemassa, minne kunkin miehen laittaa puolustukseen yrittäen samalla edetä ripeästi. Ja voi sitä itkua ja hammasten kiristystä, kun vastustaja onnistuukin koukkaamaan oikeaan takasivustaan ja terminoimaan muutaman sotilaan hyvintähdätyllä sarjalla ja vielä livahtamaan pois tulilinjalta. Riemu on tietysti vastaava, jos itse onnistuu moisen tempun tekemään (kokemus puhuu).
Viiden tehtävän sarja
Pelissä on viisi tehtävää, jotka kaikki ovat enemmän tai vähemmän kommando-operaatioita. Yhdessä esimerkiksi käydään terminoimassa paikallinen paha jätkä, kun taas toisessa tarkoitus on luovia tie läpi kuolemanlaakson, ja kolmannessa pelastetaan kiinnijääneet kaverit vankileiriltä.
Kaikki tehtävät ovat täysin erilaisia ja ainoa ikävä puoli niissä on se, että niitä on liian vähän. Eikä vaikeustason muutoskaan vaikuta muuhun kuin varusteita ostettaessa käytettävään rahamäärään. Vaikka kaksinpelissä ei älyongelmaa ole (riippuu tietysti vastapelurista), niin olisi sitä nyt sentään voinut vähän enemmän tekoälyttää vihollistietokonetta. Toivoa sopii, että Krisalis julkaisee vielä joskus tehtävälevykkeitä tai -editorin.
Vanha on voimissaan
Laser Squadin idea on iästään huolimatta yhä erittäin lumovoimainen. Kaikeksi onneksi sentään Krisalis Software viitsi päivittää grafiikan 256 väriin ja iski mukaan parin megan hienot introt muutaman tehtävän alkuun. Tämä takaa suosion myös nykyisillä värimäärillä hemmotellun PC-väen keskuudessa. Eivät grafiikka, äänet ja selkeä ikoniohjaus tietenkään peliä tee, mutta antavat sille huomattavasti lisäviehätystä.
Ikäviin puoliin puolestaan kuuluu vain yksi tallennuspaikka ja manuaali, joka testiversiossa oli vain italiaksi, saksaksi ja ranskaksi. Meikäläisen kielitaito ei riitä muuhun kuin suomeen, savoon ja kolmanteen kotimaiseen, joten viitostehtävän (Paradise Valley) tarkoitus jäi lievästi sanoen hämäräksi. (Jos joku tietää, miten alakerran luoliin päästään, ilmoittakoot toimitukselle.)
Meikäläisen oli ihan pakko vaivautua kavereille ottamaan matsi Amigan Laser Squadissa ja kyllä jämpti on niin, että PC-versio on paljon parempi. Monet alkuperäisen version suunnitteluvirheet on korjattu ja päivitetty grafiikka iskee hyvin 90-luvun PC-pelaajaan.
88
