Elettyään rauhaisaa elämää sopulisaarilla saavat aivottomat vaeltajamme mahtavan idean. He rakentavat lentävän arkin, jonne ahtautuu kolme sopuliheimoa. Uskalikot matkaavat saaristoon, joka on täynnä vaaroja. Jotkut eivät sitten ikinä opi.
Lemmings 3: All New World of Lemmings jatkaa pienten idioottien marssia kohti kuolemaansa. Hämäyksen vuoksi pelissä on myös mahdollisuus yrittää pelastaa sopuleita.
Toverit sopulit
Lemmings kolmosen peruskaava on lähes sama kuin aiemmissa sarjan peleissä: lauma aivottomia sopuleita tulee ohjata vaaroja täynnä olevan ruudun läpi sen toisella puolella odottavalle ulospääsylle. Asiaa hankaloittaa se, että sopulit osaavat itse marssia vain suoraan sinne minne nenä näyttää.
Edellisten Lemmingsien tyyliin avain sopulilauman pelastamiseksi on antaa yksittäisille sopuleille henkilökohtaisia komentoja ("rakenna silta", "kaiva kuoppa", "estä muiden kulku" ym.) Komentojen toteuttaminen vaatii työkaluja, kuten esimerkiksi hakun kaivamista varten tai rakennuspalikat sillanpykäämiseksi. Ja tässä onkin Lemmings 3:n uutuus. Edellisissä sopulipeleissä kutakin puzzlea kohden annettiin tietty määrä apuvälineitä käytettäväksi, nyt ne on ripoteltu ympäri pelikenttää. Kun sopuli kohtaa työkalun, se poimii sen automaattisesti mukaansa. Pelaaja voi komentaa sopulia joko käyttämään sitä tai pudottamaan sen. Työkalujen siirtely onkin avainasemassa hyvin monessa kentässä.
Kentän läpäisyksi riittää se, että saa yhden sopulin ulospääsystä läpi, mutta seuraavassa kentässä onkin käytössä vain niin monta sopulia kuin edellisestä sai pelastettua. Onneksi matkan varrelta löytyy lisää jengiä, sillä muutamat kentät jättää hyvin mielellään taakseen mahdollisimman nopeasti.
Työvälineitten käytön lisäksi sopulit ovat viimeinkin oppineet hyppäämään, vaihtamaan kulkusuuntaansa ja luopumaan tientukkimisesta. Suuri hiphurraa tulee kuitenkin työkalujen käytön monipuolisuudesta: esimerkiksi siltoja voi rakentaa mihin suuntaan haluaa.
Sopulievoluutio
Sopulit ovat kasvaneet pienistä tikku-ukoista kolminkertaiseksi ja samalla lihoneet. Kasvaneen koon myötä sopulilauman kontrollointi helpottuu, mutta tuo samalla peliin ällöttäviä söpöpiirteitä, joista ainakaan minä en pidä.
Tällä kertaa pelissä seikailee vain kolme heimoa: varjosopulit, tavalliset ja egyptiläiset. Jokaiselle heimolle on 30 kenttää selvitettäväksi, mutta ne eivät eroa toisistaan kuin grafiikaltaan ja musiikeiltaan. Kaikki sopulit osaavat käyttää tasapuolisesti vastaantulevia työkaluja, eikä mitään heimo-spesifisiä vempeleitä ole ainakaan tähän mennessä tullut vastaan.
Kolmesta eri heimosta on lähinnä se hyöty, että jos ja kun yhden parissa jää jumiin, voi sen jättää hautumaan ja pelata muiden heimojen kenttiä.
Söpösopulien lisäksi ruudulla liikkuu muitakin saariston asukkaita: myyrä innostuu kaivelemaan pitkin ruutua törmätessään sopuleitten rakennelmiin, perunahirviö tappaa kosketuksesta ja syöjätär viettelee vihreätukkaiset jyrsijät kauniilla olemuksellaan.
Vieraat olennot tuovat peliin ihan uudenlaisia vaatimuksia ja eteenpäinpääsy saattaakin vaatia esimerkiksi vihollisten ovelaa hyväksikäyttöä. Samalla viholliset tuovat mukanaan muun muassa erittäin ärsyttäviä ajoituksesta kiinni olevia ongelmia.
Ongelmia Lemmingsiä pelatessa tulee väkisinkin vastaan, mutta pelin yleinen vaikeustaso pysyy silti inhimillisissä rajoissa. Varsinkin kun suurin osa kentistä perustuu ennemmin siihen, että kentän idean oivaltaa kuin nopeisiin reflekseihin.
Yksi tuikitärkeä asia käyttöliittymästä puuttuu: kun antaa käskyjä yhdelle sopulille, voisi muiden olentojen liike pysähtyä käskynjaon ajaksi (miksi ihmeessä? _toim.huom.). Lisäksi eri työkaluja kantavat sopulit hukkuvat kavereittensa joukkoon turhan helposti. Värikoodaus olisi poikaa.
Tekniikka pelaa
Lemmings kolmosen tekninen puoli on hyvin hoidettu. Romppuversiossa kiintolevytilaa kuluu vain parikymmentä kilotavua konfiguraatiotiedostoille ja tallenteille. Muuten peli pyörii täysin CD:ltä, jolta myös musiikit tulevat.
Äänipuolella ei ole tapahtunut suurta kehitystä. Taustamusiikit ovat mitäänsanomattomia melodioita, jotka eivät pahemmin ärsytä tai riemastuta. Efektipuoli ei juurikaan ole muuttunut.
Uusi sopulimaailma on kaiken kaikiaan ihan mukava peli, jos hermot vain kestävät puzzlepeleistä tyypillistä turhautumista ja ei ole vielä kurkkuaan myöten täynnä sopuleita. Kakkososaa näkemättömänä en onneksi itse vielä ole.
88
