Rosvojoukko ryöstelee rauhaisaa lännenkaupunkia ja terrorisoi asukkaita. Pelaaja on paikalle pölähtänyt muukalainen joka tyhmyyksissään ottaa hommakseen tehdä selvää katalista roistoista aseenaan vain kuudestilaukeava hiiri.
CD-ROM-pelien tulva kasvaa entisestään, tällä kertaa asialla on uusi yrittäjä American Lasergames. Mad Dog on alun perin kolikkopeli, jossa valtavalla näytöllä riehuvia villin lännen sankareita pannaan aisoihin valopistoolin avulla. Pelin tapahtumat on kuvattu valmiiksi CD-levylle ja pelaaja pääsee ammuskelemaan kehnoja näyttelijöitä halvoissa lavasteissa.
Tehtävä jakaantuu kaupungin vapauttamiseen ja rosvojoukon pesäpaikan löytämiseen. Käytännössä toiminta käy niin, että valitaan haluttu kohde, jossa ammutaan pahat pojat ja yritetään olla ampumatta asukkaita. Peli lataa valmiiksi kaksi vaihtoehtoa: joko asukas tai pelaaja kuolee tai ryövärit pääsevät hengestään, jolloin pääsee jatkamaan seuraavaan paikkaan.
Mitään aivotoimintaa peli ei vaadi, riittää että on tarpeeksi nopea hiirikäsi ja hieman refleksejä. Ikään kuin vaihteluksi aina välillä pitää käydä kaksintaistelussa, jossa yllättäen pitää ampua vastustaja. Useimmiten roistot pääsevät ampumaan piilosta ensimmäisellä kerralla, mutta toisella yrittämällä vastustajien sijainnin jo muistaa eikä haastetta ole enää nimeksikään.
Piilopaikkaa etsittäessä pitää valita risteyksissä, meneekö oikealle vai vasemmalle. Väärä valinta aiheuttaa välittömän kuoleman, mutta jälleen toinen kerta toden sanoo. Peli tosin auttaa tässäkin sillä, että ampumalla ruudulla näkyviä pääkalloja tai sylkykuppeja saa ennakkoon ohjeet oikeasta reitistä.
Simppelin toiminnan jotenkuten sietäisi, jos pelissä olisi samaa henkeä kuin hyvissä lännenfilmeissä. Kun CD-ROM-pelistä on kysymys, voisi olettaa, että tarjolla olisi komean elokuvamaista grafiikkaa ja ääntä. Turha toivo, sillä pelaajan aisteja kidutetaan suttuisesti digitoidulla grafiikalla ja lähes olemattomilla äänillä, jotka koostuvat pääosin huonosti kuuluvista puheista ja vaimeista laukauksista. Eräänlaista hilpeyttä aiheuttavat hulppeat kuoliaaksi heittäytymiset, joille jaksaa nauraa tasan yhden kerran.
Onneksi kidutus ei jatku kauan. Peli nimittäin on todella lyhyt. Pelastin kaupungin ja listin rosmot puolessa tunnissa, jonka jälkeen koitin kolmesta vaikeusasteesta vaikeinta. Peli ei sinänsä muuttunut, ainoastaan reaktionopeutta vaadittiin paljon enemmän.
Mad Dog menettelisi valopistoolin ja ison näytön kanssa, sillä hiiri ei oikein tunnu revolverilta, eikä kursorilla napsiminen millään tunnu ampumiselta vaikka kuinka käyttäisi mielikuvitusta. American Lasergames on tehnyt variaatioita samasta ideasta hieman eri aiheilla. Tulevissa peleissä pääsee ampumaan avaruuspiraatteja, terroristeja ja gangstereita. Toivottavasti jatkossa toteutus paranee, koska tällaiseen sekasotkuun harva hairahtuu toistamiseen.
Sopivasti vertailtavana oli pelin 3DO-versio, jossa kuva ja äänen laatu olivat kuin katselisi elokuvaa. Ongelmana oli vain 3DO:n nintendomainen ristiohjain, joka ei sovellu lainkaan tämän tyyppiseen peliin. En usko kuitenkaan, että PC-version tökerö ulkonäkö johtuu vain tekniikasta, paljon parempaa elävää kuvaa on PC CD-ROM-peleissä nähty aikaisemminkin.
58
