Mass Effect 2: Lair of the Shadow Broker (PC) – Rakkaus on sininen

Liara-fanien märkä uni jatkuu uuden lisärin myötä. Ja on siinä pelattavaakin mukana.

Mass Effect 2:n edellinen DLC Overlord petrasi huomattavasti juonta ja sisältöä aiempiin julkaisuihin verrattuna, muttei potkinut pääjuonta eteenpäin. Lair of the Shadow Broker pureutuu yhteen mielenkiintoisimmista kesken jääneistä juonikuvioista tarjoamalla mannaa kaikille Liara-faneille. Ja kyllä, ykkösosan romanssia voi nyt jatkaa!

Kaksi vuotta Shadow Brokeria metsästänyt Liara saa Cerberukselta ratkaisevan vihjeen ja lähtee Shepardin kanssa pelastamaan kaapattua ystäväänsä. Tehtävänä uutukainen on kevyesti pelin parhaimmistoa niin juonellisesti kuin draamallisesti. Synkästä perusvireestä huolimatta mukana on myös huumoria, Liaran möläytykset ja Shepardin sarkastiset kuittailut naurattavat oikeasti. Tehtävän voi suorittaa sekä läpipelanneet että läpäisemättömät hahmot, dialogi mukautuu sen mukaan.

Voimakkaasta toimintapainoisuudesta huolimatta rytmitys toimii hyvin. Taisteluissa on haastetta ja ne sisältävät pieniä uusia jippoja, kuten kipeää tekevät ukkosenjohdattimet. Kahdesta pomotaistelusta varsinkin jälkimmäinen toimii huomattavasti paremmin kuin emopelin tympeä loppuvastus. Keskivaiheen taivasautoiluosuus on ihan jees -tasoa: mukavaa vaihtelua, muttei sitä yhtään enempää olisi jaksanut. Tehtävän läpäisyn jälkeen Shepard saa kaikkea pikkukivaa, kuten meklarin keräämiä taustatietoja tiimiläisistä, videokamerakuvaa ynnä muuta.

Graafisesti Varjomeklari on ehkäpä Mass Effectin komeinta antia. Neonvärinen Illium on kaunis paikka ja ukkospilvessä sijaitseva tukikohta on yksi tyylikkäimmistä miljöistä mitä olen nähnyt. Kuorrutuksen kruunaavat huolella tehdyt kamera-ajot ja uudet taustamusiikit. Pakettiin on kuitenkin eksynyt muutama pikkubugi, kuten Shepardin satunnainen toljottaminen väärään suuntaan niin keskustelussa kuin taistelussa.

Seitsemän euroa (Xboxilla noin kymppi) saattaa tuntua kovalta hinnalta vähän reilun kahden tunnin mittaisesta tehtävästä, mutta tässä tapauksessa laatu korvaa määrän kirkkaasti. Toivon mukaan Bioware pystyy pitämään lisäreissään tätä laatua yllä kolmososaa odotellessa, sillä tahti on parantunut lisäri lisäriltä.

Seuraavalla kerran Bioware varmaan myös tarkistaa asennustiedoston ennen julkaisua, sillä Shadow Brokerin ensimmäinen PC-yritys sisälsi puolitoista gigatavua pelkkiä nollia. Se aiheutti aikamoisen sontamyrskyn keskustelualueella.

* * * * *

Mass Effect: Retribution

Drew Karpyshyn

Kustantaja: Del Rey Books, 2010

masseffect.bioware.com

356 sivua

Kolmas Mass Effect -kirja, alaotsikoltaan Retribution, punoo aiemmista kirjoista tutut käänteet Mass Effect 2 -pelin juonikuvioon. Kaksi aiempaa teosta edustivat peruskivaa toimintascifiä, ja kolmas kirja on yllättäen piirun verran parempi.

Ihmiskuntaa rautanyrkillä pelastava Cerberus-pomo Illusive Man haluaa estää ikiaikaisten ja ylivoimaisten Reapereiden tulevan invaasion. Ile on vakuuttunut, että se voidaan pysäyttää vain tutustumalla Reapereihin paremmin, vaikkapa ihmiskokein, jossa tuntematonta Reaper-teknologiaa yhdistellään ihmiskehoon ja -mieleen. Käytäntö on osoittanut, että moisilla kokeilla on taipumus luiskahtaa hitusen eri suuntaan kuin oli suunniteltu, ja että usein sen jälkeen tulee ruumiita. Tälläkin kertaa galaktinen hautausurakoitsija tienaa elantonsa.

Tarinaan liittyy useampikin aktiivinen toimija, mutta vyyhdet pysyvät erinomaisesti nipussa. Asiaa auttaa luonnollisesti se, että hahmot ovat jo tuttuja aiemmista edesottamuksistaan, ja tuntuvat siten moniulotteisemmilta ilman esittelyihin haaskattua aikaa. Sisuksiinsa Reaper-teknologiaa nielaisseen piruparan kohtalo tuntui jopa etäisen ahdistavalta, mikä on massaskifille saavutus.

Kirjoissa Cerberus on häikäilemättömämpi kuin peleissä, joissa järjestö edustaa suunnilleen Perussuomalaisten pahuusastetta. Näkökulmaero on mielenkiintoinen. Peleistä tutut paikat, kuten hämärämiesten avaruusasema Omega, heräävät kirjan sivuilla ja mielikuvituksessa toisella tapaa eloon. Pelissä asema tuntui elottomalta polygonikulissilta, jonka asukit seisoskelevat viikosta toiseen aloillaan, kirjassa se on todellinen paikka.

Retributionin tapahtuvat jouduttavat kokonaistarinaa, joskin päähahmoja pidetään selkeästi eri karsinoissa, jotteivät kirjat rikkoisi pelaajan tekemien valintojen totuutta. Ratkaisu toimii – ainakaan minä en huomannut toilailujeni aiheuttamia ristiriitaisuuksia.

Kaikki kirjat, myös Retribution, on saatavissa äänikirjoina.

Jouni Utriainen

4 tähteä

* * * * *

Mass Effect: Redemption

Kustantaja: Dark Horse Comics, 2010

Apple iPhonellekin saatava neliosainen sarjakuva edeltää Mass Effect 2:n aikajanaa. Shepardin jämät ovat hukassa, mutta sinihani Liara T’Soni on onneksi jäljillä saaden apua tutulta drelliltä. Bioottiset voimat ja aseet paukkuvat, ja tapahtumat liippaavat väkisinkin likeltä Lair of the Shadow Broker -lisäpaketin juonta. Ulospano on kuin satunnaista Marvelia lukisi, eli minulle kelpaa.

Objektiivisesti ottaen Redemption tulee kahden sämpylän välissä ja maistuu majoneesille, mutta kaltaisilleni Mass Effect -addikteille pienikin fiksi on hintansa arvoinen. Sarjakuva menestyi tarpeeksi hyvin, eli seuraava minisarja on tuloillaan. Se keskittyy vanhoihin aikoihin, Illusive Manin nuoruusvuosiin.

Jouni Utriainen

2 tähteä

89