Mechwarrior 2: Ghost Bear's Legacy – Karhunpoika teurastaa

Viime vuoden kärkipeleihin kuulunut Mechwarrior 2 laajenee. Datalevy lisää peliin muutakin kuin uusia tehtäviä.

Lisälevy Ghost Bear's Legacy esittelee kokonaan uuden klaanin pelaajan isänmaaksi. Haamukarhut ovat juroa pohjolan väkeä, joiden kotiplaneetta on Hothiakin hyisempi Alshain. Joku ryökäle tekee laittoman noston klaanin geenipankissa ja vie mennessään suurimpien soturien perimät, ja kaiken kukkuraksi asialla näyttäisivät olevan Sisämaailmojen Draconis-liittouman vapaasyntyiset. Alkaa viitisentoista tehtävää kestävä ajojahti, jonka juonikuviot eivät ole niin yksinkertaisia kuin ensin luulisi.

Mielenkiintoisesta juonesta huolimatta pelin runko on pitkälti ennallaan. Ghost Bear on lineaarinen sarja tehtäviä tuttuine välikoitoksineen, joissa joutuu taistelemaan veljiään vastaan uudesta sotilasarvosta. Kromia on vähän lisätty. Tehtävänjaossa tarjotaan toisinaan puheella ja renderoinnilla ryyditettyä tiedusteludataa, mainiota musiikkia on kymmenisen uutta kappaletta, ja tarjoaapa peli lyhyitä (ja toistuvia) välianimaatioita.

Munch, munch, munch

Kuten kunnon lisälevyyn kuuluukin, GBL tarjoaa muutakin kuin nipun tehtäviä. Uusia mechejä on pitkälti toistakymmentä, ja monet näistä ovat Sisämaailmojen tavaraa. Aseiden enimmäismäärä on nostettu kymmenestä neljääntoista, minkä ansiosta teknikkokastin wannabet voivat nikkaroida uusista asejärjestelmistä mechlabissa todella hirviömäisiä tappokoneita.

Arrow IV -ohjuslavetti rykäisee kerralla yhden valtavan ohjuksen, joka hajoaa kohteessa rypälepommeiksi. AMS-ohjuksentorjuntajärjestelmän tutkaohjattu konekivääri sylkee kohti tulevien ohjusten silmille sarjaa toisensa jälkeen kuin Phalanx ikään.

Liekinheitin on täysin turha vehje: sillä on muutaman metrin kantama ja se tuppaa kuumentamaan sitä käyttävää mechiä yhtä tehokkaasti kuin kohdetta. Inferno SRM/SSRM -napalmohjukset, jotka ovat lautapelissäkin pelottava ase, on simumuunnoksessa tehty aivan liian tehokkaiksi. Niillä menee mech kuin mech parilla laakilla: ensimmäisestä ylikuumenee reaktori, ja toisesta yleensä kosahtavat ammusvarastot. Pesunkestävä "munchkin" tekeekin oitis mechiinsä neljäntoista SSRM2-lavetin patteriston ja kuokkii Kuritan grillijuhliin.

Typeränä mokana näitä uusia asejärjestelmiä ei ole vihollismecheissä lainkaan.

Jos metsään haluat mennä nyt...

Myös ympäristö on saanut GBL:ssä uuden ilmeen, joskin suurin osa muutoksista on vain silmäniloa. Mukana on hiljalleen leijuvia lumihiutaleita, solisevia vuoripuroja ja vesiputouksia, järviä, valtavia luolaholveja ja vihdoinkin puita. "Metsä" tosin koostuu parisataametrisistä supermammuttipetäjien rungoista, jotka häviävät vihreyteen yläpuolella. Ihan nätin näköistä, mutta Battletech-sääntöjen kannalta sillä ei ole metsän ominaisuuksia (se ei syty palamaan). Ja vaikka vettä on, se ei tunnu vaikuttavan lämmönhaihtumiseen lainkaan.

Aivan oma lukunsa ovat sitten avaruudessa oman aluksen kannella ja vihollisen avaruusaseman sisällä tapahtuvat tehtävät. Tekijät ovat kaiketi nukkuneet fysiikantunnilla, kun luulevat että avaruudessa lämpö haihtuu pikavauhtia, kun siellä on niin pirun kylmä. Lähes painoton olotila ja aseman käytävillä koluaminen tuo kuitenkin pikanttia lisämakua. Toinen GBL:n erikoisuus on vedenalainen tehtävä, jossa pulputellaan merenpohjassa ja ammuskellaan torpedoja PPC-tulen lomassa.

Nallekarkkia vai karhuryhmää?

Ghost Bear's Legacyssa on hyvä, motivoiva juoni, ja lisäaseiden luulisi tuovan taisteluun uusia taktisia ulottuvuuksia. Itse tehtävät ovat kuitenkin melko heppoisia: ilman Inferno-ohjuksiakin ne ovat selvästi helpompia kuin MW2:n alkuperäiset, ja sen lisäksi ne ovat myös yksinkertaista räiskintää, eikä MW2:n kieroista ja viehättävistä puzzleista näy jälkeäkään.

Varsinainen vitsi ovat lopun Bloodname-trialit, joihin pääsee jos on pelannut jokaisen tehtävän ensimmäisellä yrittämällä läpi. Näissä pääsee puoleen tusinaan kaksintaisteluun, joihin voi valita ihan minkä mechin lystää. Yksinäisen tietokonepilotin keskimääräinen elinikä on tässä tapauksessa noin 20 sekuntia.

Kokonaisuutena GBL ei kuitenkaan ole hassumpaa mäiskettä lisälevyn vaatimattomalla hinnalla.

85