Nyt on Men of War -faneilla joulu! Sen pitopöytään lahdataan useampikin imperialistisika.
Mahtavalla loikalla sodan miehet jättävät taakseen toisen maailmansodan kuluneen näyttämön ja tömähtävät Kaakkois-Aasiaan vuonna 1968. Siellä Yhdysvaltain avustama Etelä-Vietnam torjuu kommunismin kaksipäistä käärmettä. Toinen pää on Pohjois-Vietnam, toinen Vietcongin sissiarmeija. Niiden takapiruina häärivät muun muassa Kiina ja Neuvostoliitto. Teknologia hävisi ideologialle ja jenkkiarmeija vedettiin pois 1973. Sota päättyi vuonna 1975 Pohjois-Vietnamin voittoon, kun Saigon miehitettiin.
Men of War -sarja on toimintanaksujen evoluution korkein aste. Missään pelissä pikkusotilaat eivät taivu mahdollisuuksissaan näin lähelle oikeaa maailmaa, mikään peli ei tarjoa näin järeitä mahdollisuuksia säätämiseen. Tavaroita poimitaan, ajoneuvoja kaapataan ja korjataan, taistelukentällä ryömitään, juostaan ja suojaudutaan kuin oikeat sotilaat. Normaalinaksua muistuttavan hiirikomentelun lisäksi pikkumiehen (tai tankin) voi ottaa suoraan ohjaukseen, ihan kuin jumala pelaisi korkeuksista räiskintäpeliä. Koneen armoillekin jätettynä miehet pitävät poikkeuksellisen hyvin puolensa.
Menittäminen kannattaa aloittaa perus-Men of Warilla, sillä Vietnamin sota on ammattisotilaiden heiniä.
King of Vietcong
Korean sota unohtui, maailman ensimmäinen televisiosota Vietnam on klassikko. Yhdessä voimissaan olevan hippiliikkeen kanssa se takasi runsaasti mielenosoitusjännää ja muita mukavia nuoruusmuistoja niin kotijoukoille Jenkkilässä kuin kaikkialla, missä tiedostava nuoriso vastusti imperialismia. Se yli kuusikymppinen tiedostava nuoriso vetää nyt nitrot väärään sieraimeen. Kautta pyhän Guevaran mopon, venäläinen peli valehtelee, että rauhan valtakunta Neuvostoliitolla oli Vietnamissa sotilaallisia neuvonantajia!
Vietnamia on tarjolla 11 tehtävää yksinpeliä, onnistuu myös co-opina. Pohjois-Vietnamin kuuden tehtävän siivu kertoo, kuinka kaksi neuvostoliittolaista konsulttia jää linjojen taakse ja ja joutuu taistelemaan tiensä työläisten paratiisiin Pohjois-Vietnamiin. Meno huipentuu Tet-hyökkäykseen 1968. Vasta toisessa kampanjassa pääsee operoimaan fasistis-imperialistisilla Yhdysvaltain erikoisjoukoilla ja sortamaan Vietnamin siviiliväestöä. Ajan hengen mukaisesti pian julkaisun jälkeen peliin julkaistiin vitosen Upgrade Pack, joka lisää vielä yhden kampanjan ja muutaman moninpeli-/co-op-kartan.
Setä Ho on mun bro
Jos Soldier: Heroes of WW2 lisäreineen plus Faces of War lasketaan mukaan, Vietnam on jo sarjan seitsemäs peli. Koko sarjan pelanneena hyökkäsin Vietnamiin kuin Yhdysvallat, varmana voitosta.
Historiallisen tarkasti Vietnam iski takaisin. Nokka veressä säädin vaikeustason easylle, mutta Viikatemies ei siltikään vaihtanut kumiterään. Vietnam on suunnattu sodan tosimiehille, siinä ei ole tutoriaaleja tai muuta heikkojen hapatusta. Ehei, vihollisen ylivoima on vain hidaste, ja vain harvoin saa täydennyksiä kaatuneita korvaamaan. Osa tehtävistä on kommandovääntöä pienellä joukolla, välillä joukko on mukana suuremmassa rytinässä. Yhteen tehtävään voi upota tunteja, onneksi arvosteluversiossa kaikki kentät olivat auki.
Itse Vietnam näkyy grafiikan lisäksi vain parissa jutussa. Edes Vietcongin sissille viidakko ei enää ole ystävä. Vaikka vihollisen näkee kartalla, sitä saa silti tosissaan metsästää saniaisten seasta. Ikävä kyllä sama pätee omiin miehiin. Toiseksi Vietnamin kauhut ovat välillä todella esillä. Poikkea polulta, kuolet miinaan tai ansaan. Kävele polulla, snipumies ampuu päähän, ja siinähän arvaat, missä näkymätön mies kyttää. Ilman aika-avaruutta ja kausaliteettia vääristävää saveload-rumbautinta elämä olisi tosi lyhyttä.
Vietnamius näkyy vain grafiikassa. Toki siellä käytetyt aseet ja kalusto ovat toista maailmansotaa modernimpia, mutta pelin tasolla M-16 on vain kivääri, joka ampuu tiuhempaan. Jonkun M48 Pattonin ylivoimaisuus wanhaan M4 Shermaniin nähden ei sekään pelissä selvästi näy. Vietnamin ihan oma juttu, eli helikopterit ja ilmavoimat, jäävät kameorooleihin.
Vesimiehen aika uudistua
Men of Warin ongelma on hankala ja harvinainen: kuinka voi parantaa parasta? Villissä nuoruudessani söin vuosikausia aamiaiseksi kaurapuuroa. Se oli hyvää, halpaa, ravitsevaa ja meni alas villin viikonlopun ankeina aamuina. Eräänä aamuna tuijotin harmaata herkkua ja tajusin, ettei alas mene enää lusikallistakaan.
Nokkelimmatpokkelimmat jo varmaan arvasivat, että Vietnamissa tajusin olevani lähellä samaa yliannostuspistettä. Jotain merkittävää uutta pitäisi löytyä, mutta vaikka tiedän kaiken ja osaan kaiken, edes minä en keksi neuvoja Men of Warin uudistamiseen. Sen minkä se tekee, se tekee jo todella hyvin ja on aina tehnyt. Tai no, animaatioita pitäisi viilata. Jos pitää vaihtaa asetta tai heittää kranaattia kuumassa taistelutilanteessa, harva sotilas alkaa ensin sovittaa rynkkyä selkään.
Men of War: Vietnam on peli niille, jotka rakastavat palavien käämien hajua iltaisin. Jos elää haasteelle, se tuoksuu... voitolta.
84
