Monty Python and The Quest for the Holy Grail – Pythonin pyhä ristiretki

Mikä on pääskysen keskinopeus, kun se kantaa kookospähkinää? Afrikkalaisen vai eurooppalaisen? Nik! Nik! Nik! Monty Pythonia tulee rompulla lisää, and there was much rejoicing.

Englantilaisen Monty Python -ryhmän tuotokset ovat maailmankuuluja. Heidän sarjansa ja elokuvansa ovat naurattaneet aina uusia sukupolvia 70-luvulta lähtien. Pari vuotta sitten ilmestynyt Monty Python's Complete Waste of Time huvitti ryhmän tuotoksista kootuilla pätkillä ja turhanpäiväisillä peleillä.

Nyt Ajanhukka saa jatkoa Pyhän Graalin etsinnästä, jossa Pythonin klassikkoelokuvaa hyväksi käyttäen naureskellaan kuningas Arthurin Graalin metsästykselle ja yleensä keskiaikaiselle elämälle. Juonentynkänä oleva elokuva kannattaa katsoa ennen romppuun syventymistä, sillä osa vitseistä aukeaa vasta elokuvan nähneille. Jos et siis ole nähnyt (hyi sinua) Monty Python and the Holy Grailia (Monty Pythonin hullu maailma on käsittämätön suomenkielinen nimi), marssi oitis videoiden ääreen.

Lisää ajanhukkaa

Nyt kun kaikki olemme nähneet elokuvan (Mitä? Takaisin ruudun viereen!), voimme jatkaa.

Rompun asenne on tuttua Pythonia alusta alkaen: aloittaakseen pelin pelaaja joutuu "rekisteröitymään", mikä merkitsee vastaamista 125 kysymykseen. Kysymysten yli voi myös hypätä, mutta silloin hyppää myös monen makoisan vitsin yli.

Pelissä pelaaja auttaa Arthuria ja hänen pyöreän pöydän ritareitaan löytämään kohutun Pyhän Graalin. Toiminta etenee löysästi elokuvaa mukaillen. Vaikka sankarit keräävät mukaansa erilaisia esineitä matkan varrelta, mistään seikkailupelistä ei kuitenkaan ole kysymys. Pyhän Graalin Metsästys on lähinnä yhdistelmä lapsekasta leikkikirjaa ja pieniä alipelejä. Sankarijoukko harhailee halki Britannian ja törmää matkallaan muun muassa noitia polttaviin kyläläisiin ja ärsyttäviin ranskalaisiin sotureihin.

Spank me! And me! And me!

Suurin osa pelistä on leikekirjamaista pelleilyä, jossa pelaaja tökkii hiirellään ympäriinsä ruutua. Kaikkea kannattaa kokeilla, sillä hyviä herjoja on piilotettu lähes joka rakoon. Sieltä täältä ilmestyy elokuvasta tuttuja hahmoja tai vuoropuhelua. Osa vitseistä on ihkauusia, sillä pelin tekemisessä mukana on ollut tuttu Python-mies Eric Idle. Pelaaja pääseekin esimerkiksi käymään puskille (shrubbery) omistetulla kotisivulla, jonka ruotsalaisvitsit ovat kuuntelemisen arvoisia.

Inventaarion saa esiin klikkaamalla ruudun alalaidassa olevaa nappia. Samasta paikasta voi kutsua esiin höpöttävän historioitsijan, joka kertoo vakavalla äänellä asioiden taustasta. Sama tyyppi selittelee asioita aina Arthurin ilmestyessä uuteen paikkaan.

Mukana ovat kaikki elokuvan pääkohtaukset, ja osa niistä on innoittanut suunnittelijoita kyhäämään peliin alipelejä. Kaikkiaan viidessä kyhäelmässä pelaaja pääsee polttamaan noitia, läimimään himokkaita neitsyitä takamuksille, pakenemaan lentävää lehmää, hautaamaan kuolleita ja taistelemaan itseään Mustaa Ritaria vastaan. Näistä tylsin on kuolleiden kuoppaus: se on Tetris, jossa palikat on korvattu ruttoon kuolleiden ruumiilla. Noitien polttaminen yksin on tylsää, mutta useamman pelaajan kanssa se paljastuu yllättävän hauskaksi.

Lehmän väistelyssä pelaaja yksinkertaisesti ohjaa ritarinsa turvaan lentäviä lehmiä vilisevältä kentältä. Mustan Ritarin taistelussa irvaillaan osuvasti Mortal Kombatille ja halutessaan pelaaja voi astua myös Mustan Ritarin haarniskaan ja yrittää päihittää Arthurin. Anthraxin linnan neitsyiden läiskimisessä pelaaja taas auttaa Galahadia osumaan mahdollisimman moneen neitseelliseen takamukseen lyhyessä ajassa. Kuulostaa tylsältä, mutta loistava selostajan ääni tekee jutusta erittäin hauskaa.

Run awayyyyyyy!

Iloisuus jatkuu itse pelissä, joka on onnistuneen pythonmainen. Videolta otetut hahmot näyttävät hyviltä ja Terry Gilliamin animaatiot ovat yhä terässään. Peli on täynnä dialogia ja ääniä elokuvasta, ja lisäksi Eric Idle on äännellyt urakalla uusia juttuja, joista Mustan Ritarin salainen päiväkirja on ehkä huvittavin.

Toki Monty Pythonin Pyhän Graalin metsästys on vain turhanpäiväinen ohjelmalelu, mutta kuka siitä välittää, sillä hauskaa riittää pikkutunneille. Erittäin suositeltava kaikille Monty Python -huumorista pitäville.

70