Multiplayer Battletech: Solaris – 'Mech my day, punk

Oi internautti, suuntaa surfilautasi keula kohti virtuaaliareenoita, joiden kolmiulotteisessa keinomaailmassa kaltaisesi kybersoturi voi taistelurobotteineen näyttää närhen näreet näinkin kammottavia kliseitä käyttäville internörteille.

Air Warriorista tunnetun Kesmain nettipeli Battletech: Solaris perustuu jo aika ajan hampaan kaluamaan Battletech On-Lineen. Se puolestaan on Genie-palvelussa pelattava versio Activisionin muinaisesta Mechwarriorista.

Jos mielen näköradioon välähtää toiveikas kuva jättirobotein toteutetusta Air Warriorista isoine pelaajalaumoineen ja strategisine mahdollisuuksineen, on syytä varautua pettymykseen. Solariksen taistelut käydään areenoilla, ja melko pienillä sellaisilla: niihin mahtuu maksimissaan vain kahdeksan uljasta 'mechwarrioria, mikä on turhan vähän. Areenoilla on sentään vuoria ja rakennuksia näkö- ja sirpalesuojina. Ilmastoja on neljä, arktisesta tropiikkiin. Lämpötila luonnollisesti vaikuttaa 'mechin lämpötasapainoon: tropiikissa ei ammuskella huolettomasti tai ylikuumentunut 'mech sammuu.

Osa areenoista tarjoaa Sanctioned-otteluita, osa harjoitusotteluita, joiden pisteitä ei tallenneta. Kun lupaavan näköinen pelaajaryhmä löytyy, sekaan vain.

Eri 'mech-malleja on 80, ja ne jakautuvat neljään luokkaan kevyistä malleista raskaisiin assault-mecheihin. Kannattaa tosin ensin kysyä, minkä kokoluokan 'mecheillä kisaa käydään, ja minkälaista kisaa: joukkuerähinää vai ovatko kaikki kaikkia vastaan (lyhenne FFA tarkoittaa free for all).

Siltikin kahdeksan hengen 'mech-myräköinti on hauskaa, varsinkin kun betatestauksen aikana se on ilmaista. Mechien aseistus on tuttua: PPC:t, laserit ja ohjukset puhuvat.

Aseet saa niputettua kolmeen tuliryhmään, ja vackspacen painalluksella voi 'mechin yläruumiin ottaa hiiritähtäykseen, samalla kun ohjailee alaruumista numeronäppäimistöltä. Systeemi toimii lähes yhtä hyvin kuin Mechwarrior 2:n kontrollit. Grafiikkakin on itse asiassa yllättävän hyvää, joskin samat grafiikat jaetaan monen 'mech-mallin kesken.

Mainiona Mechwarrior 2:sta puuttuvana yksityiskohtana nämä 'mechit myös kaatuvat, kun niiltä ampuu jalan alta tai jos ne tumpuloivat jumpjettien kanssa. Muistanpa kun yhdessä joukkuepelissä viimeinen vastustaja löytyi ehjänä, mutta maasta pötköllään. Ei märkäkorva tainnut tietää mistä nappulasta 'mech nousee jaloilleen. Niinpä neljä raskasta 'mechiä kerääntyi raukan ympärille, ja sitten me pilkoimme hänet. Sääli on sairautta.

Grafiikassa ei juuri ole muuta valittamista kuin outo käsitys välimatkoista: selvästi näkyvissä oleva vihollis-mech ei mittariston mukaan ole vielä edes raskaan laserin tai PPC:n kantaman päässä. Lieneekö kantamia karsittu pienten areenoiden takia?

Aamuöistä hupia

Battletech: Solaris käynnistetään mielenkiintoisesti (kuten Kesmain muutkin uudet nettipelit): www-selaimen kautta, naksauttamalla Kesmain kotisivulta löytyvää linkkiä. Näin suomalaisena ongelmana Kesmain serveri on kovin tukkoinen, ja siedettäviin viiveisiin pääsee lähinnä aamuöisin. Positiivisesti Slirp-yhteys riittää pelaamiseen.

Battletechin ongelma on sen yksinkertaisuus: pelkkä areenapohjainen taistelu ilman sen ihmeempiä strategisia tavoitteita ei pitemmän päälle jaksa kiinnostaa. Activisionin ilmaisen Netmechin seireenilaulu voi olla liian kirkas, joskin kahdeksan hengen peli siinä vaatii jo poikkeuksellisen hyvän nettiyhteyden.

Solaris on saamassa jatkoa, johon on suunnitteilla kunnon klaanijärjestelmä sekä ilmeisesti muutenkin strategisempi ote. Sitä odotellessa Solaris ei ole lainkaan hullumpaa ajanvietettä.

82