Suoraa toimintaa vai tarkkaa realismia? Hulppea grafiikka tai rikas sisältö? Urheilupelien ikuisuuskysymyksiä, jotka Sega on uudessa korispelissään ratkaissut keskittymällä ulkoasun sijasta aitouteen ja pelattavuuteen
Segalla on paha tapa kääntää PC:lle konsoli- ja kolikkopelejään ilman kunnollista 3D-tukea. NBA Action 98 kärsii samasta vaivasta, mutta grafiikka jää tavanomaistakin vaisummaksi. Digitoidut kuvat ja videot nähdään ikään kuin aamurähmäisin silmin ja kauneusvirhe vain korostuu, kun erinomaista korispeliä tulee väkisinkin verranneeksi Electronic Artsin NBA Liven huoliteltuun ulkoasuun.
NBA Action keskittyy ammattilaiskoripalloiluun ja pelaajalistat koostuvat aidoista pelaajista. Otteluvaihtoehdot ovat normaalit harjoitus-, sarja- ja pudotuspelit sekä lisäksi heittoharjoittelu, joka on helposti opittavien ja selkeiden kontrollien ansiosta lähes turha lisä. Kokoonpanot ovat viime syksyn tilanteen mukaisia ja lähes kaikki huiput ovat mukana, kuningas Jordanin ollessa ainoa rintamakarkuri. Tämän ei pitäisi olla suurikaan ongelma, sillä näin hyvien pelien kohdalla ei innokkailla pelaajilla kauan nokka tuhise, kun pelaajaeditori tai päivitetyt kokoonpanot saadaan valmiiksi.
Pallo liikkeelle
Kontrollit ovat hyvät ja selkeät. Syöttöpeliä vaivaa lievä epätarkkuus, sillä miesten ollessa samalla linjalla pallo päätyy usein eri miehelle kuin mille passi oli tarkoitettu. Näissä epäselvissä tilanteissa tietokone arvioi pelaajan tarkoittamaksi äijäksi aina sen turvallisimman vaihtoehdon, joten peliä häiritseviä tahattomia hasardeja syntyy harvoin. Jos pallo on väkisin saatava usean oman miehen yli juuri sille oikealle, voi kahdella painalluksella määritellä kenet tahansa syöttökohteeksi.
Vastaanottaja-moodissa pelaajien päälle syttyy pelipaikkaa mukaiset tunnukset ja vastaavalla padin napilla saa kaverille syötettyä. Syöttöjen voimakkuuteen pitäisi voida jotenkin vaikuttaa. Passit ovat usein hitaita roikkuja, joten puolustaja ehtii ikävän usein hyökkääjään kiinni ennen palloa.
Syöttöpelin lisäksi puolustusta voi sumuttaa harhautuksilla. Kikkanapin alle on naitettu harhautukset ja donkit. Liiton takia hyökkäyspäässä syntyy silloin tällöin sekaannuksia, kun haluaisi tehdä vain harhautuksen, mutta ponnistusvoimainen äijä yrittääkin nousta kikan jälkeen korirenkaaseen roikkumaan. Kikkanapin vaikutus kolmen sekunnin alueella riippuu täysin pelaajasta, sillä lyhyet pelaajat tyytyvät usein pelkkään nostoon, isompien miesten keskittyessä donkkeihin. Suurimmille tähdille on määritetty omat lempiliikkeensä, nyrkkisääntönä mitä parempi pelaaja sitä näyttävämpi liike.
Harhautus ei ole ainoa keino puolustajan kiertämiseen. Pelaaja voi erikseen määrittää ukkelin rintama- ja liikesuunnan, joten palloa voi suojata vartalolla tunkiessaan takaperin korille. Kontrollien ehdottomasti paras oivallus on varata puolustajalle yksi nappi tahallista virhettä varten, joten kerrankin tappion uhatessa otteluiden lopussa on helppo pakottaa vastustaja vapariviivalle kun itse yrittää takaa-ajoa kolmosilla.
NBA:ssa voi keskittyä pelaamaan vain yhtä pelipaikkaa kerrallaan eikä kontrolli siirry automaattisesti pallon myötä pelaajalle. Vaikkei peliväline olisikaan pelaajan halussa, voi koneen ohjaamaa miestä käskeä syöttämään itselle tai heittämään. Pelitapa on varsinkin yksinpeleissä mielenkiintoinen, mutta ongelmia aiheuttaa se, ettei kameraa voi määrittää seuraamaan pallon sijasta ohjattavaa äijää. Nyt vartioitava pelaaja pääsee usein karkuun kävelemällä ulos kuvaruudulta ja ohjattavaa miestäkin on hankala seurata aivan kuvan rajoilla.
Keinoälyn keinot
Useimpien kunnon korispelien tyyliin NBA:ssa on valmiiksi suunniteltuja pelikuvioita. Hyökkäys- ja puolustuskuvioissa ei ole pakko pelata orjallisen tarkkaa syöttöketjua, vaan taktiikoilla määrätään pelaajien ryhmittyminen kentälle ja millaiseen ratkaisuun on tarkoituksena pyrkiä, vaikkapa alley-oopiin tai kolmoseen. Pelikirjaansa saa valita kolme suosikkiaan ja niiden lisäksi kone arpoo jokaiseen hyökkäykseen neljä vaihtuvaa kuviota.
Valmentajan pallilla voi määrätä pelaajille vartioitavat miehet ja ketä mahdollisesti prässätään kaksoisvartioinnilla. Valikossa on näkyvillä pelaajien yleistaidot muttei pituuksia, joilla on pelissä suuri merkitys. Lisäksi saa määritellä koko joukkueen puolustusfilosofian sekä pelaajien aggressiivisuuden, hanakkuuden levypallotilanteissa ja miespuolustuksen tiukkuuden. Pelin taktisella osuudella on selkeä vaikutus pelitapahtumien kulkuun.
Hyvällä taktisella puolella ei ole suurta merkitystä, jos tekoälyn ohjaamat pelikaverit eivät pysy pelitapahtumien mukana. NBA hoitaa osuuden hyvin, vaikka konejohtoiset joukkuetoverit pelaavatkin hieman passiivisesti ja lähtevät nopeisiin hyökkäyksiin vasta kun pallo on varmasti omalla joukkueella. Parhaimmillaan tietokone on tehdessään screenejä pelaajan avuksi ja ukkelit jopa nojaavat aivan oikeaoppisesti vastustajaan, joten koneen avun ymmärtää heti käyttää hyödyksi.
Vastustajana tietokone on aivan kohtuullinen, vaikka se heittääkin usein vasta viime sekunneilla. Koneelle on ohjelmoitu muutama tyylikäs harhautus ja peliin tutustuessaan huomaa olevansa tyylipuhtaasti kahvilla, kun kone ajaa vapaasti korille. Tekoäly esiintyy parhaiten edukseen puolustaessaan, jolloin heittoja on vaikea saada perille koneen pelatessa erinomaista torjuntapeliä. Blokkaaminen on suhteettoman helppoa ja useimmissa matseissa niitä näkee joka toisessa hyökkäyksessä.
NBA Actionin onnistuneimpia osa-alueita on erinomainen tuomari. Kylmästi paikallaan seisovaa puolustajaa ei voi jyrätä, vaan seurauksena on useimmiten hyökkääjän virhe. Tasapaino säilyy kun varsinkin onnistuneet korille ajot aiheuttavat puolustajille virheitä, joten hyvällä vapariheittotaidolla on lisäpisteitä luvassa. Virheet ja niiden hyödyntäminen ovat olennainen osa koripalloa, joten hyvä tuomari on osaltaan rakentamassa hyvää vaikutelmaa oikeasta korismatsista.
Marina alkaa
Grafiikka ei ole surkeaa, mutta suttuista ja siihen sopeutuminen vaatii totuttelua. Pelatessa kolmen pisteen kaari ja rajaviivat kaartuvat jatkuvasti mutkalle, kun pelaajat tulevat niiden viereen. Pikahidastukset menettävät tehonsa, kun polygonimiehet eivät näytä tyylikkäiltä vaan lähinnä laatikoilta. Pienempi riesa ovat rasteripintaiset videot ja digitaalikuvat, jotka näyttävät kuin panssarilasin läpi kuvatuilta. Ulkoasu on pelin muuhun tasoon nähden todella vaisun oloista. (Hyvin todennäköisesti peliin tulee Direct3D-päivitys. _nn)
Puolivillaisesta grafiikasta huolimatta animaatio on koripallopelien parhaimmistoa. Pelaajilla on yksilöllisiä liikkeitä, he seuraavat palloa katseellaan ja äijät jopa käyttävät katseharhautuksia syöttäessään hyökkäyspäässä. Korirauta näytti ensisilmäyksellä naurettavan isolta, mutta ylisuurelle renkaalle löytyi nopeasti hyvä peruste. Kookkaan korin ansiosta heitoista näkee heti menevätkö ne sisään ja jos eivät mene, levypallon suuntaa ei tarvitse arvailla, vaan levypallopeli perustuu sijoittumistaitoon eikä tuuriin. Erinomainen yksityiskohta ja oiva ratkaisu ongelmaan, joka vaivaa enemmän tai vähemmän kaikkia korispelejä.
NBA:n äänimaailma jättää yhtä kylmäksi kuin grafiikkakin. Selostajana on Amerikan versio Kyllösestä, mutta tätä ei ole hyödynnetty vaan miehen sanavarasto on jätetty turhan niukaksi. Jokaiseen tilanteeseen tuntuu löytyvän vain yksi kommentti, joten samoja lauseita hoetaan papukaija-tyyliin. Tunnelmaa voisi parantaa hyvällä yleisöllä, mutta fanien virkaa hoitaa tasapaksu kohinageneraattori, joka ei elä pelitapahtumien mukana laisinkaan. Muuten tehosteäänet ajavat asiansa ja kuulostavat paria poikkeusta lukuun ottamatta hyviltä ja aidoilta.
Käyttöliittymää vaivaa konsolimaisuus. Vaikkapa Jordania peliin editoidessa ei näppistä saa käyttää, vaan padilla on napsuteltava esiin haluamansa kirjaimet kaikkien aakkosten joukosta ja arvoja säätäessä sama ruljanssi toistuu. Moninpeli onnistuu isommallakin porukalla, jos koneessa vain riittää peliportteja, mutta minkäänlaista verkko- tai modeemipeliä ei ole.
NBA Action 98 on ehdottomasti koripallopelien aatelia. Luonnosmaiseksi jäänyt grafiikka on miinus ja vain korostuu, kun sitä vertaa muuten onnistuneeseen toteutukseen. Peli muistuttaa koripallopeleistä ehkä eniten aitoa asiaa, mikä on urheilupelille aina eduksi.
90
