(samassa arvostelussa Megarace 2 ja Screamer 2)
Syksyn ensimmäinen kaahauspelirypäs ei vaikuta äkkiseltään uusia uria uurtavalta. Kahden pelin nimen perästä löytyy maaginen kakkonen ja RAC Rallystakin on aikaisempia versioita nähty.
Kaikkiin näihin peleihin kohdistuu kiinnostavia ennakko-odotuksia ja -kysymyksiä. Vieläkö Lance Boyle, tv-show-surkimus, on Megarace 2:n tunnelmaa pilaamassa? Entä kuinka Cryo on onnistunut yhdistämään odotetun maukkaat näkymät ja edes äkkiseltään mukavalta tuntuvan pelattavuuden?
Screamer oli huisi PC-hitti viime talvena. Viimeksihän kaahattiin Ridge Racer -tunnelmissa, minkähän kuvitteellisen kolikkopelin italialaiset bitinvääntäjät ovat ottaneet tällä kertaa mallinnuksen kohteeksi? Grafiikan pitäisi esitietojen mukaan olla mitä muhevinta, entä pelattavuuden?
RAC Rally Championship ei pelin nimenä vielä herätä suuria odotuksia. Mutta kun kuulee, että peliä ovat olleet väsäämässä Magnetic Fieldsin heput Shaun Southernin johdolla, on kuin joku huutaisi omakotitalon kokoisen nukkuvan odotuksen korvaan. Amigan Lotuksilla mainetta kerännyt tiimi on vihdoin noussut maan uumenista takaisin valokeilaan _ ja toivottavasti huipulle.
Pronssia
Megarace 2 on uskomattoman komea ja kaunis kaahauspeli, sitä tosiasiaa eivät peitä edes juontaja Lance Boylen tolkuttomuudet, varsinkin kun turhat videovälikkeet saa eliminoitua kokonaan pois.
Jatkuvan rompunkidutuksen asemasta rata latautuu ensin kiintolevylle, josta kiintolevy rouskuttaa renderoidut näkymät ruudulle. Vieritys on juhlavan sujuvaa ja vauhdin tunne riittävä hillittömän nättien näkymien ujeltaessa ohi.
Äkkipysähdyksen hetkellä grafiikkaenginen (tai pikemminkin sellaisen puutteen) rajoitukset tulevat esille: vieritys pysähtyy kokonaan ja tapahtumat etenevät hetken aikaa kuva kerrallaan, ja samoin tapahtuu jos rataa ajaa taaksepäin. Merkittävämpi ongelma on kuitenkin huono, jopa kelvoton ohjaustuntuma, sillä kärry käyttäytyy täysin tolkuttomasti. Ohjausvaste on kyllä nopea, mutta kumi ei pureudu tien pintaan niinkuin sen pitäisi pureutua.
Lopullisen naulan Lance Boylen arkkuun iskee vihollisautojen totaalinen keinoälyttömyys. Autot heiluvat kuin heikkomieliset sivusuunnassa läpi jokaisen mutkan ja suoran. Vasemmalle oikealle, vasemmalle oikealle, ja niin edelleen. Seitsemän näkökentässä nitkuttelevaa autoa aiheuttaa ennen pitkää suoranaista pahoinvointia. Vaikea kuvitella mitä ohjelmoijat ovat ajatelleet moista keinoälykoodin pätkää väsätessään.
Megarace 2:ssa olisi ollut aineksia kelpo peliinkin. Autoja on kaupan useita erilaisia, ampumaankin pääsee ja osan voittorahoista joutuu taktisesti sijoittamaan kaaransa korjauksiin. Ehkäpä Megarace 4:ssa vihdoin yhdistyvät upeat näkymät ja huima pelattavuus. Ainahan voi unelmoida: tiedä vaikka Lance Boylestakin aika jättää.
Hopeaa
RAC Rallya on odotettu kahdesta syystä. Ensinnäkin Magnetic Fields tekee vihdoin comebackin, toiseksi asiallista PC-rallipeliä ei ole vielä nähty.
RAC Rally on rallin maailmanmestaruussarjan Englannin osakilpailu. Se on tuttu meille suomalaisille 80-luvun huisista saavutuksista, kun lähes joka vuonna kotimaan kuski kömpi korkeimmalle korokkeelle. Niinpä onkin erikoista, ettei yksikään kanssakilpailijoista ole suomalainen eikä omankaan kuskin kansallisuudeksi voi valita Suomea. Ilmeisesti tähän on olemassa jokin maailmanpoliittinen ja/tai lisenssitekninen selitys, mutta silti...
Vaan miten rallaus sujuu? Internetin autopeliuutisryhmässä todettiin osuvasti: jos pidät Need for Speedistä, pidät varmasti myös RAC Rallysta. Sukulaispeleistä on kieltämättä kyse, vaikka Yhdysvaltain länsirannikon kuuma asfaltti onkin muuttunut brittityreikön märäksi mudaksi. Ääniefektit, kuvallinen tyyli ja jopa osin ohjattavuus tuovat kiistämättä mieleen Need For Speedin, Elctronic Artsin klassikkokaahauksen.
Peleissä on kuitenkin yksi ratkaiseva ero. Siinä missä Need for Speed on auvoista sunnuntaikaahailua, RAC Rally on rallipeli. Niinpä kurveja on vaikka muille jakaa ja jyrkimmät niistä kaahataan sivumyötäisessä. Lisäksi tien laatu vaihtelee samallakin osiolla asfaltista soran kautta mutaan ja takaisin. Tiet ovat myös kapeampia, joten tarkkaa ohjauskättä tarvitaan.
Ajotuntuma sinänsä on hyvä ja tunnelma tuulilasin takaa tiirattuna asiallinen. Autoa voi virittää rataolosuhteita vastaavaksi ja kolhut voi korjata erikoiskokeiden välillä. Joskus tosin pari erikoiskoetta joutuu ajamaan samoilla asetuksilla ja ilman varikkokäyntiä. Toinen näistä voi olla vetinen mutaralli ja toinen lumipyryn somistama, niinpä esimerkiksi rengasvalinnassa on tyydyttävä kompromissiin.
Valitettavasti RAC Rallyssa on kaksi korpeaavaa ominaisuutta. Ensinnäkin radat tuntuvat aluksi todella tylsiltä. Ne näyttävät tismalleen samoilta ja samat puut, pensaat sekä ryteiköt löytyvät jokaikiseltä radalta. Tuskin Englannin maaseutu ihan oikeasti on näin umpitylsää.
Toiseksi autot eivät suostu ohjautumaan ojaan tai metsikköön vaan pysyvät tanakasti tiellä. Peliähän se helpottaa, mutta eliminoi samalla yhden ralliajon tärkeistä elementeistä. Toki auton saa kolaroitua ympäri, mutta vaikutelma on huomattavasti laimeampi kuin esimerkiksi Need for Speedissä. Mitätön nokan raapaisu tien näkymättömään reunaan saattaa sinkauttaa auton mullin mallin, mutta toisaalta karkea ohjausvirhe kurvissa ei välttämättä johda mihinkään eikä tunnu missään.
Puutteistaan huolimatta RAC Rally on paras täysverinen rallipeli. Ajettavaa on riittävästi (28 erikoiskoetta) ja pelivaihtoehtoja tarjolla kolikkopelikaahauksesta realismia tihkuvaan mestaruustaistoon.
Kultaa
Screamer 2 yllättää: se ei olekaan ykkönen uudessa prameammassa paketissa, vaan ohjaustuntuma ja tunnelma on pantu kokonaan uusiksi. Jos ensimmäisessä osassa jäljiteltiin Ridge Raceriä, nyt mallinnuksen kohteeksi on otettu Sega Rally.
Screameriähän kritisoitiin useimmiten juuri siksi, ettei se tarjonnut tarpeeksi purtavaa ja pelattavaa, joten tällä kertaa peliin on yritetty ympätä nopeasti avautuvan kolikkopelikaahauksen lisäksi realistisempi championship-vaihtoehto.
Kolikkopelikaahailun ja mestaruuden metsästyksen selvin ero on vaikeustasossa. Ohjausvirheet koituvat viime mainitussa nopeammin kohtalokkaiksi ja kanssakilpailijoiden kiinnisaaminen on parin mokan jälkeen todella tuskaista. Championship-vaihtoehdossa autoa voi myös virittää lähes suoraan Sega Rallysta lainatuilla säädöillä.
Ohjaus tuntuu aluksi liukkaalta, aivan kuin tien pinta olisi jään peitossa. Asfalttipäällysteisillä radoilla ohjauksen salat oivaltaa kuitenkin nopeasti ja kohta mutaisemmatkin kurvit selvittää kuin vanha konkari. Liukkaudesta huolimatta ohjaustuntuma on sekin pelottavan lähellä Sega Rallya.
Radat ovat monipuolisia, yllätyksellisiä ja komeita. Screamer 2 suostuu lisäksi hieman yllättäen näyttäytymään 65000-värisenä, jolloin erityisesti taivas ja pilvet näyttävät todella kauniilta. Testikokoonpanolla kyseinen grafiikkatila pyöri (VGA) uskomattoman sutjakkaasti. Peliin sopivat kolinat ja pärinät viimeistelevät kokonaisuuden.
Hienoinen ongelma on se, että radalla on samanaikaisesti pelaajan lisäksi vain kolme autoa ja nekin yleensä yhdessä sumpussa. Niinpä varsinkin aluksi pelaaja kaahaa ylhäisessä yksinäisyydessä muiden perässä, etenkin korostuu championship-vaihtoehdossa. Toisaalta haastetta on ainakin tarjolla edeltäjää enemmän.
Summa Summarum
Kolmen kaahauspelin samanaikainen testaaminen on vänkää puuhaa, varsinkin kun välissä vertailun vuoksi vetäisee muutaman kierroksen Sega Rallya. Näin pelien erot ja heikkoudet singahtavat selvemmin esille.
Megarace 2 on peli niille, jotka haluvat näyttää tutuille ja tuntemattomille kuinka kaunis ajopeli voikaan olla. Ajamisen kanssa sillä ei valitettavasti ole mitään tekemistä. Mitä enemmän sitä pelaa, sitä enemmän sitä vihaa.
RAC Rally tuntuu aluksi pettymykseltä ja jopa hieman tylsältä, mutta sen kimppuun palaa kuitenkin yhä uudestaan ja uudestaan. Vihoviimeistä viimeistelyä jää kuitenkin kaipaamaan, sillä pieni puserrus olisi tehnyt siitä klassikon. Silti paras PC-rallipeli.
Screamer 2 on erinomainen kaahauspeli: siitä innostuu heti ja se tuntuu koko ajan paranevan. Selkäydin suodattaa liukkaat kontrollit nopeasti sujuviksi ja hienostuneiksi. Meno on maukasta ja taistelu ykkössijasta parhaimmillaan todella hurjaa ja intensiivistä. Bravo!
85
