Jo kolmannen kerran urheilupelien maailmanmestari EA Sports riemastuttaa jääkiekon ystävät julkaisemalla täysin uudistetun osan NHL Hockey -sarjaan. Tai: jo kolmannen kerran urheilupelien ryöstökalastaja EA Sports onnistuu jallittamaan jääkiekon ystäviltä rahat lisäämällä tolkuttomasti kromia, uudistamatta peliä käytännössä lainkaan.
Molemmat vaihtoehdot ovat yhtä totta. Electronic Arts osaa tehdä silmittömän komeita urheilupelejä, mutta jokainen uusi NHL Hockey on lisännyt pelaajien nurinaa. Silti sarjaa ostetaan kuin leipää.
Quake kaukalossa
EA Sports on mestari tekemään äärimmäisen houkuttelevia urheilupelejä, joiden hieno tunnelma ja helppo pelattavuus imee mukaansa. Ongelmat huomaa vasta kun pelaa pitempään. Ensimmäisestä NHL Hockeysta lähtien pelien akilleen kantapää on ollut tekoäly, tai pikemminkin sen puute, minkä takia peli ei välttämättä muistuta kovin paljon jääkiekkoa. Jokaisessa uudessa versiossa tekoälyä on paikattu hieman, mutta ei tarpeeksi. Jokaisen uuden osan myötä ongelmat ovat ärsyttäneet entistä enemmän. Tosin ne ovat ilmenneet vasta pidemmän pelailun jälkeen, kun omat taidot ovat karttuneet.
NHL Hockey 97:n kokonaan uusi grafiikkasysteemi innostutti valtavasti. Pelaajat ja kaukalo on rakennettu polygoneista ja systeemi näyttää siltä kuin Quaken hahmoille olisi pistetty luistimet jalkaan ja maila käteen. Jokaisella pelaajalla on jopa kasvot, joiden ilmeet muuttuvat. Olin repiä pelihousuni kun huomasin mitä kaikkea pelaajat tekevät jäähyaitiossa tai miten veskari putsaa jäätä maalin edestä, paukuttelee mailalla suojuksia ja ottaa välillä hörpyn pullosta.
Pelaajien liikkeet on mallinnettu suoraan oikeista lätkäpelaajista. Liikkeet ovat paitsi luonnollisia myös monipuolisia. Esimerkiksi erilaisia taklauksia on paljon, samoin tapoja kaatua. Polygonien takia kamera pystyy liikkumaan kaukalossa vapaasti zoomaten tarvittaessa lähelle tai kauaksi, riippuen pelitilanteesta ja siitä mistä kulmasta peliä halutaan seurata.
Nippelitiedot kohdallaan
Tunnelmallisen ulkoasun lisäksi NHL Hockeyn vahvin laji on ollut pelaajien, joukkueiden ja otteluiden tilastointi. Sillä osastolla ei suuria mullistuksia ole, mutta käyttöliittymä on paljon entistä näppärämpi, valokuvat ovat isompia ja niissä on enemmän värejä, ja joitain tilastoja on tarkennettu entisestään.
Tavaramerkki on ollut myös se, että joukkueiden kokoonpanot ovat vähintään vuoden vanhoja eikä tämän kauden (96_97) joukkueita ole mukana tälläkään kertaa. Oikeita kokoonpanoja tuskin tarvitsee kauan odottaa, siitä pitää Internet huolen. Paljon mainostetut kansainväliset joukkueet ovat eri maiden NHL-pelaajista koostettuja all-stars-kokoonpanoja, eikä mitään oikeita seura- tai maajoukkueita. Suomalaiset on niputettu Team Scandinavia -joukkueeseen! Kansainvälisillä joukkueilla ei tietenkään voi pelata kuin näytösotteluita.
Kimppakiva eli moninpeli heivataan NHL 97:ssa kerralla nykyaikaan: mukana on moninpeli sekä lähiverkossa että Internetissä, ja samallakin koneella voi pelata neljä henkeä.
Missä kiekko?
Kontrollit ovat lähes täsmälleen samat kuin edellisessä NHL:ssä, eli toisella napilla syöttö, toisella laukaus. Kahden napin yhdistelmällä ja tikkua eri suuntiin tuplanäpäyttämällä saadaan aikaan luistelunopeuden muutoksia, one-timereita, seinäsyöttöjä, maila- tai vartalotaklauksia ynnä muuta. Systeemi toimii ja tuskin kukaan voi väittää, ettei pelaajilla olisi tarpeeksi erilaisia kikkoja. Käyttäjäystävälliseksi en kontrolleja silti nimittäisi.
Hankalasti opittavan ohjauksen takia olisi ollut vähintään kohtuullista antaa mahdollisuus harjoitella syöttöpeliä ja eri liikkeitä, mutta mitään harjoitusmoodia pelissä ei ole.
NHL Hockeyn pahin ongelma on aina ollut huono tekoäly. NHL Hockey 97 pistää vähän entisiä paremmaksi, muttei missään nimessä hiljennä kaikkia kriitikoita. Esimerkiksi ysikutosessa suurin osa maaleista meni sisään one-timereilla, nyt niistä vähintään puolet epäonnistuu kokonaan ja lopuillakin on häviävän pieni todennäköisyys heilauttaa verkkoa. Syöttöpeli on muutenkin erittäin epävarmaa, sillä harhasyöttöjä tulee epätodellisen paljon. Maaleista suurin osa tulee aitoon jenkkityyliin väkisin runttaamalla tai reboundeista. Suorat vedot siniviivalta eivät mene käytännössä sisään lainkaan.
Toiseksi yleisin syy tappioon ovat omat maalit. Puolustajat ja maalivahti tekevät täysin kosmisia virheitä. Esimerkiksi oman puolustusalueen aloituksissa takana oleva pelaaja ei saakaan kiekkoa kiinni taaksepäin syötöstä, vaan se lipuu suoraan tumput suorana seisovan maalivahdin längistä. Toinen yhtä paha moka ovat puolustajat, jotka siivoavat kiekon aivan maalin edestä sisään. Tietokoneen idioottimaisuus heijastuu siinäkin, miten kohtuuttoman usein hyökkääjät ajautuvat paitsioon.
Maalivahtien toiminnassa on otettu takapakkia muutenkin: edellisen version liikkuvan maalivahdin sijasta mokke pysyy nyt tiukasti omalla alueellaan. Mitä järkeä on poistaa jo kerran tehty parannus?
Maalivahteja saa muuten hakata aivan vapaasti, koska tuomarit eivät anna koskaan jäähyjä maalivahdin häirinnästä. Erilaisista pikkurikkeistä jäähyjä tulee sitäkin enemmän, tosin tuomareiden tarkkuus on säädettävissä. Tappelut ovat käytännössä samanlaisia kuin ennenkin, mutta niiden määrää ei ole rajoitettu.
Ensimmäisestä NHL Hockeystä lähtien olen marissut siitä, ettei voi ohjata kiinteästi vain yhtä pelaajaa. Olisi aivan mahtavaa ottaa vaikka vain vasemman laitahyökkääjän rooli ja antaa koneen pelata muita paikkoja. Ohjaus siirtyy kuitenkin edelleen automaattisesti kiekkoa lähinnä olevaan pelaajaan. Yhdistettynä huonoon tekoälyyn se aiheuttaa todellisen joukkuepelin katoamisen.
Tekoälyttömyys jatkuu erikoistilanteissa. Jäähyillä ei ole juurikaan merkitystä, koska tietokone ei osaa rakentaa kunnollisia ali- tai ylivoimatilanteita. Toisaalta, miten se pystyisikään, kun pelaaja ohjaa jatkuvasti eri paikkaa? Näinkin pitkään jatkuneessa urheilupelin sarjassa tällaisia puutteita on vaikea antaa anteeksi.
Saa nähdä, mitä puutteita NHL:n tulevassa päivityksessä korjataan. Ainakin siinä korjataan pahin: NHL 97 ei toimi Cyrix-prosessorilla varustetuissa koneissa.
Yksin huipulla
Valittamisesta huolimatta NHL 97:aa on hauska pelata, varsinkin kaksinpelinä se on sopivan suoraviivainen ja vauhdikas. Koska taklauksia on mukana paljon enemmän, kaksinpeli on myös hauskaa.
Hyvää on on sekin, että pelin grafiikka on täysin säädettävissä ja peli toimii suhteellisen hitaissakin koneissa. Jo pelkästään eri resoluutioita on seitsemän, jonka lisäksi yleisön, mainokset, heijastukset ja käytännössä kaiken muunkin voi ottaa pois päältä jos haluaa lisää sulavuutta. Mahdollisuus nopeuttaa grafiikkaa pienentämällä ruudun kokoa on sekin tervetullut uudistus. Kaikki viritykset voi säätää suoraan kesken pelin ilman valikkoja, joten muutosten vaikutukset näkee heti.
Äänet ja musiikki ansaitsevat erityiset kiitokset, niissä on juuri sopivasti peliin sopivaa tytinää. Myös selostaja on yksi parhaista kuulemistani. Ainakin selostaja pysyy pelitilanteiden mukana ja kertoo välillä asioita, joita ei itse olisi huomannut. Sääli, että selostus hidastaa peliä jonkin verran.
NHL 97 ei missään nimessä ole edeltäjiään huonompi. Kokonaisuutena se näyttää paljon enemmän jääkiekolta kuin edeltäjänsä, eikä sen tekoälykään ole muuttunut huonommaksi. Puutteet vaan ärsyttävät ajan mittaan enemmän. NHL 97 saa edeltäjiensä tapaan hyvät pisteet, mutta se johtuu enemmän kilpailun puutteesta kuin NHL 97:n erinomaisuudesta. Parantamisen varaa on valtavasti, mutta kilpailijoilla sitä on vielä enemmän.
90
