Chrystal Dynamicsin uutukainen on erikoinen sekoitus hulppeaa 3D-grafiikkaa ja perinteistä kaksiulotteista pelattavuutta. Lopputuloksena on yllättäen toimiva ja nautittava tasohyppely, varsinkin jos konehuonetta on siunattu 3DFX-kortilla.
Fergus ja Nikki törmäävät toisiinsa unettavalla loitsukurssilla. Kurssinvetäjän pussista putoaa muinainen loitsuopas, jonka sankarimme kaappaavat kokeilunhaluisiin kännyihinsä. Kyseinen kirja ei sisälläkään mitään tavallista "voita leivän päälle" -magiikkaa vaan asiallisia tuhovimman tyydyttäviä tyrnäviä oppeja.
Kuinka ollakaan Fergus ja Nikki syventyvät kirjan saloihin ja saavat aikaiseksi melkoisen katastrofin, suorastaan pandemoniumin. Kirjan sivuilta ei tietysti löydykään sekasorron selvittäviä loitsuja, niinpä paniikki iskee sankareihimme. Seikkailu sopan selvittämiseksi alkaa ja kieroutunut tasohyppelynirvana odottaa sankareitamme.
Tehtävänä on hypyttää ja pomputtaa joko Fergusta tai Nikkiä pitkin surrealistia maailmoja. Nikin tuplahyppyominaisuus tekee hänestä kollegaansa oivallisemman hahmovalinnan, Ferguksen kärrynpyöräkyvyn kanssa ei nimittäin jaksa ährätä alkumetrejä pitemmälle.
Jos pelistä voisi riisua kaiken kolmiulotteisuuden, jäljelle jäisi perinteinen ja tavanomainen tasohyppely. Kuilujen yli hyppiminen, tulipatsaiden varominen ja vihollisten niskavillojen kutittelu hyppimällä ei ole vallankumouksellista. Huikeat ja mielikuvituksellisesti polveilevat maisemat ja vinkeästi tapahtumia seuraava 3D-kamera tekevät Pandemoniumista kuitenkin häkellyttävän tuoreen ja vaikuttavan kokemuksen.
Hyytävä kyky
Mukana on tuttuun tapaan etenemistä helpottavia kerättäviä lisäkykyjä. Jäädytysase on metka, samoin pienennyssäde, jolla viholliset muuttuvat hetkeksi muurahaisenkokoisiksi pieneliöiksi. Toisaalta hyppiminen ja pomppiminenkin on sen verran vänkää, ettei kyvyn menettäminen osuman seurauksena liiemmin masenna. Oudot kuvakulmat nimittäin tekevät vihollisten eliminoimisen perinteisinkin keinoin hauskaksi ja mukavan haasteelliseksi.
Maagisten porttien läpikäyskentely muuttaa sankarimme ulkoasun hetkeksi eläimellisemmäksi. Sammakon puvussa hyppiminen muuttuu vaivattomammaksi, lohikäärmeen kanssa pääsee lentämään ja sylkemään tulta. Eläinlajeja on tarjolla kuitenkin vain neljä ja ne aktivoituvat ainoastaan ennaltamäärätyissä pisteissä, mikä on hieman rajoittavaa.
Pelattavuudeltaan Pandemonium ei ole täydellisen tasapainoinen. Joskus matka seuraavaan uudelleenaloituspisteeseen tuntuu toivottoman pitkältä, jopa puuduttavalta. Yrittävä kuitenkin palkitaan: seuraavan nurkan takana pääsee taas yllättäen todistamaan pelintekijöiden luomisvimmaa hykerryttävimmillään. Jokaista hieman tylsempää tuokiota seuraa aina suorastaan upea episodi.
Pandemoniumin kaltaiset pelit saattavat jäädä harvinaisuuksiksi ja 2D-3D-siirtymävaiheen kummajaisiksi. Liki kaikki tekeillä olevat tasohyppelyt (esimerkiksi Crystal Dynamicsin seuraava eepos Gex 2 ja Shinyn Earthworm Jim) julistavat vapaata kolmiulotteisuutta. Niissä pelaaja voi marssittaa hahmoaan jokaiseen kuviteltavissa olevaan ilmansuuntaan Mario 64:n malliin. Pandemonium on kuitenkin elävä todiste siitä, että perinteisinkin keinoin voi hauskuuttaa 3D-korttien aikakaudella. Se on lyhyesti sanottuna helvetillisen mukava ja rento peli.
90
