SSI:n lautapelimäisten sotasimulaatioiden runsaudensarvesta on jälleen putkahtanut uusi versio aiheesta Aatu vastaan muu maailma. Panzer Generalin nimi on hieman harhaanjohtava, sillä peli kattaa koko skaalan tankeista sukellusveneisiin ja laskuvarjojääkäreihin. Ajallisesti ollaan edelleen vuosissa 1939_1945, mutta sillä poikkeuksella, että loppuvuosina ei saakaan automaattisesti selkään, vaan taitava panssarikettu pääseekin tankkituristiksi Washingtoniin!
Ei se panssari, mutta se kranaatti
Panzer General toimii tyypillisen SSI:n heksapohjaisen strategiapelin tapaan. Hiirellä valitaan yksiköitä, siirrellään niitä ja hyökätään niillä, oikeasta laidasta löytyy erilaisia nappuloita muita toimintoja varten. Käyttöliittymä tuntuu hyvältä pienen totuttelun jälkeen. Siirtäminen on vuoropohjaista, ensin toinen puoli, sitten toinen puoli.
Graafisesti Panzer General on mukava katsella, hyvä ja selkeä ulkoasu parantaa pelattavuuta. CD-ROMilta löytyy vanhaa filminpätkää ja taisteluissakin on jonkinlaista animaationtapaista _ joita kuitenkin jaksaa katsella tasan minuutin.
Skenaariot ovat hyvin suunniteltuja, salamasodan periaatteita on noudatettu antamalla tavoitteiden saavuttamiselle aikaraja. Panzer Generalissa tulee eteen sama yllättävä historiallinen tosiseikka kuin Tanksissakin: Vuosien 1939_1940 saksalaispanssarit eivät olekaan kaikkivoipia taistelukentän kuninkaita, pelti paukkuu ja otsa tulee kipeäksi vähän jokaisen ranskalaispanssarin kanssa. Sen sijaan eri aselajien koordinaatio yhdistettynä hyvään liikkuvuuteen on saksalaisten ominta aluetta. Pelistrategiassa on tärkeätä ajastaa hyökkäykset oikein, pehmennetään kaupunkia ensin Stukien syöksyillä ja tykistöllä, kunnes lopulta jalkamiehet sisään. Ja kaupunkiin ei kannata ajella tankeilla niin kuin hyvin tiedetään...
Pelin mittakaavassa on tehty tiettyjä yksinkertaistuksia, esimerkiksi pienin käsiteltävä yksikkö on rykmentin tai divisioonan kokoinen. Yksiköiden nimien mukaan mittakaava vaikuttaa aluksi enemmän strategiselta kuin taktiselta, mutta kun karttoja on kutistettu suhteessa yksiköihin, on pelissä säilytetty hyvä taktinen tuntu. Varsovan kokoinen pioneeriyksikkö tuntuu hassulta eikä realismilla pääse kehumaan, mutta väliäkös sillä kun pelimekaniikka toimii.
Vihdoinkin järkevä kampanja
Panzer Generalin ylivoimaisesti paras piirre on jatkuva kampanjamoodi, kampanjan etenemiseen vaikuttaa menestyminen aikaisemmassa skenaariossa. Lisäksi Panzerissa on toteutettu seikka, jota monissa strategiapeleissä jää kaipaamaan: Kampanjan skenaarioiden alussa pääsee sijoittelemaan omat yksikkönsä lähtöalueelle omien suunnitelmiensa mukaisesti.
Kampanjassa menestyminen on tärkeää myös yksiköiden kannalta, sillä samat ydinyksiköt jatkavat skenaariosta toiseen. Veteraaniyksiköt saavat erikoisbonuksia, joten niiden kasvattaminen ekspopisteitä keräämällä on tärkeä osa perusstrategiaa. Plutoonat kannattaa yrittää pitää hengissä, yksiköiden haaskaaminen toisessa missiossa kostautuu heti materiaalipulana seuraavassa skenaariossa. Pitkään mukana pysyneitä yksiköitä suojelee muutenkin mieluusti, esimerkiksi täysivahvan pioneeriyksikön (joita tietokone muuten erityisesti metsästää) menettäminen hatuttaa niin penteleesti.
Kampanjaa täydentää toinen uusi keksintö: arvostuspisteet, joita kertyy kun valtaa kaupunkeja ja aiheuttaa tappioita viholliselle. Arvostuspisteiden avulla saa lähimmästä kanttiinista tankkeja, lentokoneita ja muuta mukavaa. Tottahan kunnon kenraalille kuuluu parempi kalusto kuin joukkojaan tapattavalle epäonnistujalle. Kaluston ostopäätöksiä ohjaavat omat mieltymykset ja oma strategia, rakentaako isot ilmavoimat vai keskittyykö ilmapuolustukseen ja vahvoihin maayksiköihin.
Tekoäly tuntuu olevan keskivertoa parempaa tasoa. Tietokone hyökkää oitis yksinäisen tykistöpatterin kimppuun eikä jätä käyttämättä mahdollisuutta moukaroida tappioita kärsineitä yksiköitä, uuden yksikön rakentaminen arvostuspisteillä kun on paljon kalliimpaa kuin arvostuspisteiden käyttäminen vanhan haavojen sitomiseen. Omat turpiin saaneet joukkonsa tietokone älyää vetää pois lepäilemään ja saamaan täydennyksiä.
Tekoäly on viimeinen silaus hyvään kokonaisuuteen. Perinteisestä perusratkaisusta huolimatta Panzer General paras strategiapeli SSI:ltä sitten GNB kakkosen.
92
