Prime Mover – Born to be wild

Psygnosiksen hiljaiselo Amiga-rintamalla on ohi ja firma näyttää syytävän pelejä markkinoille joulun lähestyessä kiitettävään tahtiin. Prime Mover on moottoripyöräpeli, jossa ajetaan kilpaa maailmanmestaruussarjan malliin.

Heti ensi silmäykseksellä peli miellyttää silmää: Amiga näyttää jälleen kerran kuinka sujuvaksi ja nopeaksi tien kulku voidaan ohjelmoida. Radan vierustat ovat tosin melko autiot, mutta yleisvaikutelma on viimeistelty ja hiottu, ja ensimmäiset kierrokset menevätkin tien poukkoilua ihaillen.

Pelin rakenne on yksinkertainen. Kilpailukausi sisältää kaksitoista lyhyttä kuuden kierroksen kilpailua ja niissä yritetään tietysti päästä kärkisijoille. Mitään aika-ajoja tai muita lisukkeita peli ei tarjoa puhumattakaan kaksinpelimahdollisuudesta. Ennen kilpailua voi sentään valita viidestä pyörästä mieluisan ja kyseiselle radalle sopivimman. (Mitä nopeampi pyörä, sitä hitaampi kiihtyvyys.)

Ensimmäiset radat ovat helppoja, mutta yhtäkkiä jopa hyvällä ajolla sijoittuminen kärkisijoille on todella vaikeaa. Toisaalta pelitilanteen voi tallentaa (jokaisen menestyksekkään) kilpailun jälkeen, joten tietylle radalle hyytyminen ei ole kovinkaan kohtalokasta. Samalla peli tallentaa kierrosajat, mutta vain sekunnin tarkkuudella. Tämä lopettaa ennätystehtailun alkuunsa.

Muut ajajat jurnuttavat suorat oudon hitaasti, mutta pyyhältävät kurvit hirmuista kyytiä. Tämän takia jännittäviä kaksinkamppailuja ei juuri tule; muitten kilpailijoitten ohi vain suhahtaa ja seuraavassa kurvissa juuri ohitettu vilahtaa helposti uudestaan ohi (silmänräpäyksessä). Kilpailijoiden lisäksi radalla on sunnuntaiajajia, joiden ohittaminen ei paranna sijoitusta, mutta piristää kisaa.

Ohjattavuus on varsin hyvä, vaikkakin tiukoissa kurveissa vauhtia täytyy hidastaa turhan paljon tiellä pysyäkseen. Ehkä realistista, mutta vauhdin hurmaa haihduttavaa. Tien reunuksien kolhiminen ei vaurioita pyörää mitenkään, mutta meno sentään hidastuu hetkeksi.

Ajot kaahataan kahdessatoista eri maassa. Ratojen nimet muistuttavat esikuviaan mutta niiden oikeellisuudesta minulla ei ole tietoa (= epäilen). Englannissa ajetaan Isle of Womanin radalla, joten huumoriakin on peliin saatu ympättyä. Sääolosuhteista poutasään lisäksi tulevat tutuksi ukkosmyrsky ja sumu. Viime mainittu tuo mieleen Lotus 2:n.

Prime Moveriin olisi voitu kehitellä simppelin kolikkopelimäisen kaahailun lisäksi edes aavistuksen verran syvempi pelivaihtoehto. Paremman pyörän hankkiminen voittorahoilla, osien osto ja pyörän virittely kilpailu kilpailulta tai kausi kaudelta olisivat olleet tervetulleita. Minä olisin tietysti vielä halunnut potkia ja töniä ohitettavia.

Erinomaisen viimeistelynsä takia Prime Mover innostaa aikansa, mutta pelin halpapelimäiseen sisältöön kyllästyy ennen pitkää. Jostain kumman syystä peli kuitenkin rentouttaa, mikä sekin on saavutus.

78