Resurrection - Rise 2 – Peltiheikit hippasilla

Rise of the Robotsin jatko-osa on ilmestynyt kauppoihin ilman hypen häivää. Nimikin on muuttunut Resurrectioniksi, ainoastaan alaotsikko Rise 2 muistuttaa pelin epäilyttävästä alkuperästä. Vuoden hype _ muistattehan?

Jos ohjekirjaan uskoo, Rise 2 on pätevä peli. Kaikki "oikeat" ominaisuudet on noukittu mukaan muista mätkinnöistä. Erikoisliikkeet ovat tietysti mukana, Street Fighter Turbosta tuttu superliikemittari on ilmestynyt ruudun alakulmaan ja lopetusliikkeillä voi totuttuun tapaan nöyryyttää vastustajaa.

Erikoisuutena tietyt vastustajan liikkeet voi omia itselleen, kunhan ensin oppii hallitsemaan lopetusliikkeet. Valitettavasti kerätyn ominaisuuden voi laukaista vain kerran, mikä latistaa uuden kyvyn metsästystä.

Yhdistelmäliikkeet tuottavat tyydytystä ja Chaos Attackilla vihollisen rautalankapöksyt saa todella tutisemaan. Mikä parasta, pätevä pelaaja voi reuhtaista edessä räpeltävän robotin raajan irti ja mätkiä sillä ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvaa roborukkaa.

Robotteja on valittavana peräti 18 erilaista ja lisää salaisia hahmoja on kätketty innokkaiden mätkijöiden etsittäväksi. Tällä kertaa robojen kiusana hyörii (ohjevihkosen mukaan) mystinen A-virus, joka saa ne raivon valtaan. Pelaajan on tietysti taltutettava "psykoottisessa neuroosissaan" valtoimena vellovat robottimassat. (Muistattehan että jokatalvisen kotoisen influenssan aiheuttaa myös A-virus?)

Edelliseen osaan verrattuna Resurrectionista on karsittu kaikki turha kimallus. Videokuvaa ei näy, ruudulle ilmestyy ainoastaan yksinkertainen ja selkeä aloitusvalikko. Taustalla soiva Brian Mayn väsäämä tunnusräpellys on suttusoundista kitarakökköä.

Robotit ovat edeltäjää pienempiä, mutta liikkuvat jouhevammin, esimerkiksi hyppivät maan vetovoimaa uhmaten komein loikin vastustajansa yli. SVGA-grafiikka on edelleen kaunista katsella, mutta edeltäjän visuaaliseen vaikuttavuuteen se ei yllä.

Kipinät sinkoilevat näyttävästi osumien merkkinä, kontrollit ovat entistä sujuvammat ja liikkeitä on riittävästi. Rise 2 ei kuitenkaan innosta pitkiin peli-istuntoihin: kaikki mitä Rise 2 tarjoaa on eletty, nähty ja koettu aiemmin. Rise 2 on Super Streetfighter II Turbon, Mortal Kombat III:n ja One Must Fallin suloinen sekoitus.

Rise of the Robots -fiaskon jälkeen vaatii rohkeutta tehdä sille jatko-osa. Mirage on onnistunut siinä kohtuullisesti: Resurrection on pelinä edeltäjäänsä parempi. Se ei kuitenkaan valitettavasti riitä, eikä persoonattomien peltipurkkien kanssa viihdy vaikka kuinka yrittäisi.

70