Sonic & Knuckles Collection – Tuplajättipotti

Sonic & Knuckles Collection tuo maailman nopeimman siilin toistamiseen PC-ruuduille, ja tällä kertaa pakettiin on pantu kerralla kaksi Megadrive-originaalia.

Sonicin ensiesiintyminen oli aikoinaan elämys. Vaikka debyyttipeli olikin helppo, oli se nopeudessaan ja sujuvuudessaan niin vaikuttava, että seuraavia Soniceja odotti suurella mielihalulla. Sega tyytyi kuitenkin toistamaan alkuperäisen ideoita, eikä tuonut seuraaviin siilinjuoksutuksiin mitään oleellista uutta. Ainoastaan Sonic CD aikavyöhykkeineen innosti vielä kertaalleen hurjaan kujanjuoksuun pitkin vinkeitä kenttiä ja tasoja.

Tässä kokoelmassa mukana olevat Sonic Hedgehog 3 ja Sonic & Knuckles jäivät (laskujeni mukaan) viimeisiksi 16-bittisiksi Soniceiksi. Ensin mainitun erikoisuus on samanaikainen kaksinpeli: toinen pelaaja voi ottaa Tails-nimisen ketun ohjat käsiinsä. Lisäksi hassut pikajuoksukamppailut jaetun ruudun kaksinpelikentillä ovat mukava pikku lisuke.

Sonic & Knuckles tuo Sonicin rinnalle aiemmista seikkailuista tutun vaaleanpunaisen Knuckles-hahmon. Knuckles pystyy leijailemaan tovin ilmasssa sekä köpöttelemääm pitkin pystysuoraa seinämää, mikä tuo kaivattua tuoreutta muuten niin tuttuun kruisailuun. Samanaikaista kaksinpeliä Sonic & Knucklesissa ei enää ole. Todennäköisesti Sega huomasi, ettei moinen kunnolla sopinut sutjakkaan tasohyppelyyn.

Kumpaakin peliä voi joko pelata erikseen tai kahlata kokoelma läpi taso tasolta Sonic 3:n ensimmäisestä kentästä Sonic & Knucklesin viimeisimpään vaiheeseen asti. Tällöin pelitilanne tallentuu pelaajan niin halutessa automaattisesti Sonic CD:n malliin aina kunkin episodin jälkeen. Kaikkiaan pelattavana on 12 maailmaa, joissa kussakin on kaksi episodia. Kolmen sorttiset hilpeät bonusvaiheet ja tylsähköt pallukankeräyskentät tuovat vaihtelua.

Tekniikka pettää

PC-ruudulla Sonicit kärsivät melkoisesti. Vieritys on harmillisen nykivää, mikä vie parhaan terän pelinautinnosta. Sitten Sonic CD:n PC-version Sega ei ole ilmeisesti edes yrittänyt virittää koodiaan liukkaammaksi, ja ajoittain vaikuttaa siltä, että Sonic & Knuckles Collection on sitä vieläkin nykivämpi ja kolhompi. Grafiikka on sinänsä sopivan sarjakuvamaista ja selkeää, mutta värien vähäinen määrä ja alhainen erottelu tekevät kokonaisvaikutelman muutoinkin rujoksi ja latteaksi.

Sonic CD:tä pelasi ongelmista huolimatta mieluusti hyvän pelidesignin ansiosta, olihan kyseessä kaikkien aikojen paras Sonic. Sonic & Knuckles Collection ei tällaisenaan juuri naurata. Puolessa vuodessa Segan olisi pitänyt saada Sonic kipakampaan vauhtiin, jotta siilin juoksuttamisesta olisi innostunut vielä kertaalleen.

Jos haluat nauttia Sonicin sujuvuudesta, hanki Megadrive tai Saturn ja sille piakkoin ilmestyvä Sonic Jam -kokoelma.

68