Joskus menestyspelikloonien saapuminen markkinoille kestää yllättävän kauan. Tunnistakaapa esikuva: Gametekin Star Crusader on ampumapeliluonteinen, kolmiulotteinen avaruustaistelupeli oikealla juonella ja sitä eteenpäin kuljettavilla välianimaatioilla terästettynä. Ja nyt kaikki yhdessä: "Mutta sehän on Wing Comm..."
Kunnon avaruusooppera on aina tervetullut eikä esikuvissa ole mitään pahaa, kunhan lopputulos vain on hyvä. Ja hyvä Star Crusader kieltämättä on.
Valloittajan oikeus
Gorenen imperiumi on galaksin voimakkain ja mahtavin valta, joka jatkuvasti etsii itselleen uutta elintilaa ja alamaisia. Gorenet pitävät itseään vapauttajina ja kouluttajina, jakavathan he surutta sekä tietotaitoaan että teknologiaansa johtamilleen kansoille. Mutta kun Imperiumi saapuu Ascalon Riftin reunamille, eivät alueen asukkaat päädykään myönteiseen integraatioratkaisuun. Sota on väistämätön.
Roman Alexandria, Imperiumin parhaimman hävittäjälentueen kapteeni, lähetetään joukkueineen paikalle tekemään selvää vastustajista. Sodan edetessä kaikki ei kuitenkaan suju aivan odotetusti ja Roman joutuu punnitsemaan tekojensa oikeutuksia ja omaa moraaliaan.
Joukolla sotaan
Star Crusader noudattaa hyväksi havaittua kaavaa. Ennen tehtävää kunnellaan selkeästi digitoitu käskynjako ja valitaan tehtävään sopivat siipimiehet ja sotakoneet. Itse lennossa yhtäläisyydet Wing Commanderiin sen kun kasvavat, jopa toimintanäppäimet ovat suurilta osin samoja. Ohjaus sujuu ongelmitta joystickillä, tähtäin ei loiki tai takeltele kuten Originin Privateerissa tai Armadassa.
Lennettäviä hävittäjiä on kaikkiaan 13, joista suurin osa tulee käyttöön vasta tiettyjen juonenkäänteiden jälkeen. Sankaria ei ole unohdettu yksin avaruuteen, vaan siipimiehiä voi olla mukana lähes kymmenen kappaletta. Jokaiselle voi jakaa ohjeita pitkästä listasta, ja kommunikointi sujuu kätevästi sitä varten tehdyllä ruudulla. Radioliikenne on vilkasta eetterin kohistessa avun- tai voitonkiljahduksista.
Ympäristöä voi tarkailla zoomattavasta kartasta, josta myös näkee alusten kohteen ja vaurion. Aluksissa on runsaasti toimintoja, jotka tekevät lentämisestä muutakin kuin pelkkää vihollisen lahtaamista. Lähes jokaisessa mallissa on automaattinen korjaussysteemi, jonka voi määrätä korjaamaan hajonneita systeemeitä halutussa järjestyksessä. X-wingahtavasti lentäjä joutuu säätelemään myös aluksen laitteiden energiasaannin järjestystä.
Tiedustelu on taiteista jaloin
Pelin kuluessa Roman joutuu useaan otteeseen esimiestensä mielivallan kohteeksi, ja lopulta tulee piste, jossa Roman joutuu päättämään pysyäkö uskollisena gorenalaisena vai loikatako vihollisen leipiin. Ratkaisu on täysin pelaajasta kiinni, joten moraaliset henkilöt voivat siirtyä auttamaan entisiä vihollisia tai valtakunnalleen uskolliset voivat viedä Gorenen imperiumin oikeutettuun voittoon. Näin tehtävät muodostuvat osin erilaisiksi, minkä lisäksi pelaajan menestys vaikuttaa sodan kehitykseen. Pelissä on siis melko epälineaarinen tarina ja paljon mahdollisia tehtäviä, manuaalin mukaan yli sata.
Muutenkin Star Crusader on poikkeavan monipuolinen. Hyökkäys- ja tuhoamistehtävät eivät ole ainoa ilo, vaan mukana on alusten kaappaamista, diplomaattisia neuvotteluita ja miinakenttien puhdistusta. Suunnittelijat ovat ilmeisesti pitäneet Star Trek II: Wrath of Khanista, sillä muutama tehtävä käydään tähtisumun sisällä. Purppurassa energiapilvessä lentäminen aiheuttaa aluksille häiriöitä ja lyhentää aseiden kantamaa, lisäksi torpedot ovat nebulassa hyödyttömiä, sillä lukituksen saaminen on epätoivoisen vaikeaa tai epävarmaa.
Omaperäisimpiä ovat kuitenkin vakoilukoneella lennettävät tiedustelutehtävät. Intruderissa oleva vaippalaite tekee aluksen tutkassa näkymättömäksi, mutta ei peitä sitä paljaalta silmältä. Kun kohteen luotaaminen onnistuu vain lähietäisyydeltä, muodostuu tehtävistä jännittäviä pujottelutuokioita. Liian läheltä lentävä vihollishävittäjä huomaa koneen, joten pelaaja joutuu ennakkoon suunnittelemaan reittinsä ja ajoituksensa tarkasti. Tiuhan vihollisverkon läpi pujahtaminen ja avaruusaseman viereen hiipiminen vaatii taitoa ja harjoittelua, mutta on vaivan arvoista.
Kaunis ja virtaviivainen
Graafisesti Crusaderilla ei ole hävettävää. Gouraud- ja Phong-varjostetut hävittäjät ovat kauniita, joskin hieman hassun oloisia ja vektoripohjaisen grafiikan ansiosta pysyvät kauniina läheltäkin katsottaessa. Osumasta välähtävät suojat ovat maukas lisä.
Kuten Wing Commandereissa, myös Crusaderissa tehtävien väleihin on ripoteltu animaatiopätkiä. Niitä on ympätty hieman harvempaan kuin Wingeissä, mutta silti ne ajavat tehokkaasti asiansa juonen kuljettajina. Myös jokaista tehtävää edeltävä käskynjako vie juonta eteenpäin ja lisää pelin tunnelmaa. Välianimaatiot ovat renderoitua taidetta, mistä johtuen ihmisten kasvot ovat huvittavan kulmikkaita ja suunliikkeet suorastaan riemukkaita.
Pelin CD-versiossa on paljon puhetta, joka on erittäin virheettömästi digitoitua ja hyvin näyteltyä. Näyttelijät ovat eläytyneet ihailtavasti rooleihinsa ja tunne paistaa läpi kaikista repliikeistä. Korppuversiota varten tarjolla on oma puhepaketti klassiseen Wing Commander -tyyliin.
Musiikki on suurimmalta osalta keskitasoista rimputusta, joka menee taustalla, mutta ei houkuttele kuuntelemaan. Tehosteet ovat normaaleja aseiden ääniä ja räjähdyksiä, joita on kuitenkin kylvetty mukaan tavallista enemmän. Normaali taistelu onkin täynnä räjähdysten ja aseiden ääniä ja siipimiesten riemunkiljahduksia.
Mukana on myös huvittavia yksityiskohtia, sillä gorenen vastustajien piilotukikohta sijaitsee ulkoisesti melko lailla Star Warsien Hothia muistuttavalla planeetalla.
Iloinen yllätys
Pelissä on valittavissa kuusi eri vaikeuastetta, jotka vaihtelevat helposta mahdottomaan. Normaalitasollakin lentäminen tarjoaa ajoittain riittävästi haastetta, sillä vihollisten tekoäly pitää ne tiukassa liikkeessä. Muutamat tehtävät putoavat harakiritasoiseen kastiin, joten kertaus on opintojen äiti. Mitään tiefightermaista päiviä kestävää ruljanssia ei tosin pääse syntymään, ja vaikeudet ovat aina lopulta voitettavissa.
Kokonaisuutena Star Crusader on yllättävän nautittava paketti, jonka useat juonimahdollisuudet ja hyvin ajateltu tehtävärakenne kiinnostavat loppuun asti. Erittäin hyvin onnistunut Wing Commander -klooni, jossa on jotain itsekin keksittyä. Mannaa kaikille avaruussimujen ystäville.
87
