Miehet tietävät, että ajan kuluessa kissatkin paisuvat. Vaikka ne olisivat täyttä terästä.
Maksoin kolme vuotta sitten maailman parhaasta tankkisimulaattorista 125 taalaa, nyt pulitin sen laajennuksesta 30 taalaa päälle. Tein sen hymy huulillani, koska edelleen saan mistä maksan.
Steel Beasts Pro Personal Edition (Pelit 5/2006, 92 p) on kotiversio monessa maassa, myös Suomessa, käytetystä halvasta ja tehokkaasta koulutusjärjestelmästä. Parolassa meno on kuin LAN-partyilla, kun aidoissa suomimaisemissa pörrää virtuaali-Leopardeja, joista jokaista miehittää kuski, ampuja ja komentaja.
Myös siviilipuolella Steel Beasts tunnetaan erinomaisena nettipelinä. Jokaisen pelaajan ei muuten tarvitse maksaa 125 taalaa, peliin saa 25 taalan nettipelilisenssejä. Warepetterien iloksi pelin suojaus tuntuu olevan kestävä kuin Chobham-panssari.
Kiitos, Luis ja Åke!
Kiitos viimeksi Ruotsin ja Espanjan veronmaksajien, SBPPE on jatkuvasti kasvava militääripelaamisen aarreaitta. Tuttujen tankkien, miehistönkuljetusvaunujen, kuorma-autojen ja sillanrakennusvaunujen lisäksi on helikopteria (ja IT-ohjuksia), kauko-ohjattavaa tiedustelulentokonetta ja ehkäpä tärkeimpänä uutuutena CV-90xx-sarjan edistyneet miehistönkuljetusvaunut. Erilaista säätöä simuun on tehty metrikaupalla.
On helpompaa kertoa, mitä Steel Beastsissa ei ole: edelleen siitä puuttuvat ajettavat itäpanssarit. Täytyy elää toivossa, että Venäjä innostuisi koulutuskäytöstä ja piffaisi itäkaluston mallintamisen. Tällaisista konkreettisista ongelmista haluaisin Halosen puhuvan Medvedevin kanssa.
Laajennuksen lupaamiin siviiliajoneuvoihin olin pettynyt, koska se tarkoitti kahta erilaista teknikaalia eli aseistettua pick-uppia. Skenaarioille olisi tehnyt hyvää setti busseja ja siviiliautoja, jotka pakottaisivat oikeasti tunnistamaan kohteen.
Onko se peli?
Lienen vuosien varrella mainostanut tarpeeksi rakkauttani Steel Beastsiin, jotta voin vaihtelun vuoksi leikkiä paholaisen asianajajaa. Miten käy, jos ArmAlleen vaihtoehtoa etsivä pelimies tarttuu teräksiseen tassuun?
Grafiikka voittaa toiminnallisuudessa sen, minkä näyttävyydessä häviää. Pyhän Grafiikan opetuslapsilta vaaditaan taitoa ihailla sotakoneiden funktionaalista kauneutta ja arvostaa oikeaa näkyvyyttä kilometrien päähän. Pahiten silmiä hieroo varjojen täydellinen puuttuminen, teiden ryppyisyys sekä näkymättömät miehistönjäsenet.
Modattavuus rajoittuu grafiikkaan ja ääniin. Yksi Beastsin grafiikkasankareita on yliluutnantti Ilja ”Zipuli” Varha, joka on tehnyt muun muassa erinomaiset suomiskinit meikämaassa käytetylle kalustolle. Pyhän isänmaamme puolustaminen vaikka entisen orjuuttajamme Ruotsin uudelta invaasiolta on aina jotenkin jenkkirykäisyjä kiinnostavampaa.
Tehtäväeditori on huippuluokkaa. Idea on se, että pelissä yksiköillä on hyvä taktinen tekoäly, mutta varsinaisen strategian pelaaja joutuu rakentamaan skenaarioihin. Arvioisin, että minulla on mennyt vähintään yhtä paljon aikaa editorilla leikkimiseen kuin varsinaiseen pelaamiseen.
Telaketjut voittavat saappaat
Fläsärimiehen ja yleensäkin normipelaajan kannalta Beastsin heikkous on jalkaväki. Laajennuksessa jalkaväkeä on jälleen toiminnallisesti parannettu, mutta edelleenkin ne ovat 2D-spriteillä toteutettuja, niukasti animoituja rimpuloita. Ryhmiä voi komentaa, mutta perinteistä 3D-ryynäystä ei ole. Toisaalta taas Steel saa Bohemian pelien panssariajoneuvot näyttämään kehnoilta, todellisuuteen mitenkään pohjautumattomilta vitseiltä. Simuilusta huolimatta taistelu ei Beastsissa ole hirveä kynnys.
Kannattaa rauhassa keskittyä ottamaan vaikka Leopard haltuun eikä yrittää säätää joka vehkeen kanssa. Vähän piipulla maalia seurataan ja hiukan laserilla mittaillaan, siinä se on. Nappia painamalla ballistinen tietokone laskee kaiken. Tietysti jos tekniikka menee rikki, tornia väännetään käsikammella ja tykkiä suunnataan optisella tähtäimellä, mikä on vähän vaikeampaa.
Selkeä ilmaisu voittaa sodan
Aikoinaan oli puhetta Steel Beasts 2:sta, joka olisi PE:n peliksi muutettu versio. Uskoisin, että se on jo hiljaa tarpeettomana haudattu. PE olisi mainio peliaihio, ja jo skenaarioiden linkittäminen kampanjaksi olisi iso askel.
Skenaarioiden sisältö vaatisi huomiota. Tarkoitan nimenomaan yksinpelitehtäviä, joita laaja Steel Beasts -yhteisö tuottaa. Beasts kaipaisi skenaariotoimittajaa, joka viilaisi skenut kuntoon. Ne ovat usein liian monimutkaisia. Päämäärät hämärtyvät, jos tehtävänkuvaus on täynnä turhaa liirumlaarumia ja sotilasjargonia. Kaikenlaisia maaleja ja tapahtumatriggereiden laukomista on paljon, yksiköille ei ole jaksettu säätää strategioita sun muuta sun muuta. Nettotuloksena tehtävän alussa on pihalla kuin punatulkku.
Steel Beasts Pro PE on ja tulee ikuisesti olemaan yksi tärkeimpiä simuja, mutta vaikea sitä on suoraan suositella esmes ArmAn korvaajaksi. Steel Beasts antaa enemmän, mutta kun sille antaa pikkusormen, se vaatii ja vie koko käden. Ihan kuin venäläisen tankin automaattilataaja.
85
