Steel Panthers: Main Battle Tank (Nettiarvostelu 12/2002) – Koreasta Kandahariin

Kun ei enää jaksa katsoa Panttereiden ja Tiikereiden telmintää, Leopardien ja Gepardien leikki tuntuu heti nykyaikaisemmalta. Steel Panthers: Main Battle Tank on taivaanlahja nykyleluista kiinnostuneelle.

Berliinin raunioilta on pitkä matka lähitulevaisuuden sotatantereille. Panssarit vaihtavat tykkinsä suurempiin ja teräskuosinsa Chobhamiin, lentokoneet taas potkurinsa suihkumoottoreihin ja konekiväärit kilometrien päähän lentäviin ohjuksiin. Jokainen kiväärimies saa käteensä sarjatuliaseen, ja vihollisen tankkeja koputellaan koivuhalkojen sijaan onteloammuksilla. Tykistö... no, tykistö tappaa, kuten se aina on tehnyt. Mutta vaikka tekniikka muuttuu, yksi asia ei - mies komentamassa ratkaisee, ei kone.

Toisesta maailmansodasta kiinnostuneelle on ollut viime vuosina tarjolla taktisen tason strategiaa suht runsaasti, mutta modernin kaluston suhteen on oltu aika heikossa jamassa. Vanha Steel Panthers 2 on ollut melkeinpä ainoa peli jossa Leopard 2:ia ja jääkärijoukkueita on päässyt oman pillin mukaan komentamaan. Tilannetta saapuu paikkaamaan SP Camo Workshop, jonka tekemä Steel Panthers: Main Battle Tank päivittää Steel Panthers -sarjan modernille ajalle.

Steel Panthersit edustavat tietokonestrategioiden vanhaa kaartia, jossa lautapeliperimä näkyy vielä selvästi. Kartta on jaettu viidenkymmenen metrin heksoihin, ja pelaaja komentaa yksittäisiä ajoneuvoja ja jalkaväkiryhmiä. Taistelussa toimitaan kiltisti vuorotellen, ja vastustajan vuorolla omat yksiköt voivat tulittaa hollille sattuvia vihollisia. Yksi vuoro kestää pari minuuttia, ja taistelut tyypillisesti peliajassa puolesta tunnista tuntiin.

Steel Panthers 2 Gold

Vanhoja Steel Pantherseja pelanneille SPMBT tarjoaa aikamoisen deja vun. Sen pohjana on SP Camo Workshopin edellinen työ, Steel Panthers World War 2, joka puolestaan on rakennettu vanhan Steel Panthers 2:n päälle. Graafisesti ollaan aikalailla samassa pisteessä kuin kuusi vuotta sitten. Tekijät ovat keskittyneet virittelemään vanhasta enginestä irti kaiken mahdollisen.

Kaipaamaan jää lähinnä niitä herkkuja, jotka Matrixin SP3:n pohjalle rakentama Steel Panthers: World at War tarjoaa, päällimmäisinä TCP/IP-peliä, komentosääntöjä, suurempaa resoluutiota, ja muutenkin uudempaa ulkoasua. SPMBT onkin lähinnä se peli joka Steel Panthers 2:n olisi pitänyt olla jo ilmestyessään. Mutta koska SPWAW:n pohjalta rakennettua modernin aikakauden Steel Panthersia ei ole tulossa, täytyy tyytyä siihen mitä saa.

Pohjana olevan pelin ikä tuo kuitenkin yhden suuremman ongelman. Koska SP2 ja siten myös SPMBT on pohjimmiltaan dos-peli, uudemmissa käyttöjärjestelmissä sen toimivuus voi olla ongelma. Yleensä peli toimii asetusten säätämisen jälkeen ongelmitta, mutta joillain kokoonpanoilla saattaa joutua tappelemaan verissäpäin.

Uusi aika, uudet lelut

SPMBT kattaa pelaajan kannalta hulppean ajanjakson, jolle mahtuu konflikteja jo yhden elämän tarpeiksi. Taistella voi aina toisen maailmansodan lopusta tulevaisuuteen, vuoteen 2020. Pelin ensimmäisessä versiossa on mukana noin 70 eri maata ja osapuolta, ja lisää on luvattu tulevissa päivityksissä. Kalustolistat on tehty tarkasti, joten isojen poikien paukkuleluissa riittää valikoimaa.

Mukana on vihdoinkin myös Suomi, joten jokainen pääsee itse kokeilemaan miten taisteluissa pärjää, kun kansainvälinen tilanne on kiristynyt ja valtio X sijoittanut joukkojaan Suomen vastaiselle rajalle. Leoparditkin ovat ehtineet mukaan kalustolistaan.

Tärkeimpänä päivityksenä SPMBT tarjoaa vihdoin niin kaksoiskärjellä varustetut kuin vaunun kattoon iskevät panssarintorjuntaohjukset, ja niille vastineeksi panssarien lasereita sokaisevat suojasavut ja esimerkiksi venäläisten Arena-lähitorjuntajärjestelmän. Panssarien kranaattivalikoima on tosin rajoittunut vieläkin neljään erilaiseen, joten esimerkiksi HESHejä ei ole pystytty mallintamaan. Menetys ei ole mikään maailman suurin, tärkeimmät löytyvät kuitenkin.

Muuten muutokset vanhaan ovat tosiaan lähinnä virittelyä. Uusia maastoja, kuten riisipeltoja ja puutarhoja, ja mahdollisuutta lisätä karttojen leveyttä aina kymmeneen kilometriin tulevat skenaarioiden tekijät varmasti tervehtimään ilolla. Mukana ovat vihdoin niin laskuvarjojoukot kuin niiden kuljetuskoneetkin, ja moderni tykistö kuorma-ammuksineen tekee todenmukaisen tylyä jälkeä. Lähinnä venäläisten käyttämät aerosoliräjähteetkin löytyvät, joten materiaalia riittää.

Tekijöiden mukaan nyt julkaistu versio on vasta "preview", joten sen mukana tulee vain kolmisenkymmentä skenaariota, taistelugeneraattori, ja SP2:n kaltainen mahdollisuus luoda kampanja satunnaistaisteluista haluttuja vihollisia vastaan. Tulevat päivitykset tuovat sitten mukanaan niin eri konflikteihin, kuten Lähi-Idän yhteenottoihin tai kuvitteelliseen kolmanteen maailmansotaan sijoittuvia kampanjoita, ja skenaarioista koostuvia haarautuvia kampanjoita. Jälkimmäisiä pystyy itsekin myöhemmin tekemään, joten eikun Ruotsi-Suomi -yhteenottoa kehittämään.

Mies vastaan kone

SP Camo Workshop on tehnyt työtä myös pelin tekoälyn kanssa, ja toden totta, sen kohdalla onkin tapahtunut parannusta. Tietenkään AI ei vastaa vieläkään edes keskivertoa ihmispelaajaa, mutta parhaimmillaan tekoäly tajuaa koukata ja ohittaa omat pääasemat, pitää reservejä, ja muutenkin tarjota hivenen kovemman vastuksen. Selkeän parannuksen on kokenut satunnaiskarttageneraattori, nyt sen luomat maastot ovat parhaimmillaan varsin hyviä ja monipuolisia.

Elementissään SPMBT on, kuten tämän tyylin pelit aina, ihmistä vastaan. Peli sujuu joko saman koneen ääressä tai vuorotiedostoja sähköpostina vaihdellen, ja vuorotiedostoja on suojattu sen verran että normaali huijaus estyy. Edelleenkin olisi upeaa saada versio jossa kampanjoidenkin pelaaminen mies miestä vastaan onnistuu, mutta se lienee turha toive.

Muuten pelin pienet muutokset ja virittelyt ovat tehneet peleistä tasapainoisempia, kun esimerkiksi ylitehokas ilmatuki ei pääse täysin taistelua hallitsemaan. Yksi pieni kysymysmerkki on siinä, miten todella rajusti nousseet modernien panssarivaunujen hinnat suhteessa normaaliin jalkaväkeen vaikuttavat ostoksiin. Yhden Leopard 2A4:n hinnalla saa todella monta ryhmää korpisotureita RK-kuuskakkosten ja kessien kanssa, mikä voi johtaa siihen että pelit ovat melkoista jalkaväkivyörytystä.

Täysin bugiton ei SPMBT kuitenkaan ole, pientä korjailtavaa löytyy sieltä sun täältä. Todella ärsyttävä on eräiden jalkaväen aseiden tapa vaikuttaa koko viidenkymmenen metrin heksaan turhan voimakkaasti. Realismisulake poksahtaa rikki samantien, kun yhdellä jalkaväen raketilla pystyy tuhoamaan heksasta kolme tankkia, tai kun osuma heksan yllä leijuvaan kopteriin tuhoaa maassakin olevat.

Tuttua ja turvallista

Vaikka Steel Panthersin pelisysteemi onkin helposti lähestyttävä ja sujuva, alkaa se seitsemän vuoden kuluttamisen jälkeen maistumaan aika vanhalta. Kun pelisysteemin puolelta voidaan ottaa vertailukohdaksi vaikkapa Combat Mission, housut kastuvat kun kuvittelee millainen olisi sen 3D-ympäristöön sijoitettu, modernia sodankäyntiä käsittelevä peli.

Mutta poraaminen on aika turhaa, kun tosiasiassa tätä modernin kaluston Steel Panthersia hakkaa vieläkin ilokseen, siinä missä into toisen maailmansodan heksasotiin hiipuu. Jos pystyy sulkemaan silmänsä vuoropohjaisen systeemin mukanaan tuomilta kompastuskiviltä ja epärealistisuuksilta, SPMBT on nautinnollinen peli, ja sitäpaitsi täysin ilmainen. Imuroimalla runsaan neljänkymmenen megan paketin voi suoraan hypätä panssariosaston komentoon kuuden päivän sodassa tai taiwanilaisen komppanianpäällikön housuihin lähitulevaisuudessa. Monipuolisuutta ei tästä pelistä puutu.

83