Super Stardust – Samaa vanhaa hyvää

Professori Schaumund on edelleen galaksin kauneimman prinsessan Voi Levin jäljillä. Kaamea kohtalo odottaa universumia, ellei jotain tehdä ja äkkiä. Jälleen kerran maailmankaikkeus kääntyy puoleesi: aivan uudella, supertehokkaalla, megataistelualus Panther PX2:lla sinun on käytävä ilkiöproffan kivenmurikoiden kimppuun.

Stardust oli Amiga 500:lla suorastaan uskomattoman upea ilmestys. Grafiikka oli käsittämätöntä, pelattavuus kohdallaan. Vaikka Asteroidsia apinoitiin, tuli peliä pelattua suurella mielihalulla. Kaikki kuiskivat millainen Stardust olisi uudelle Amigalle viriteltynä...

Super Stardust muistuttaa rakenteeltaan edeltäjäänsä: kuusi aluetta puhdistetaan Schaumundin moninaisesta lentävästä roinasta pyörimällä, hyörimällä ympäri kuvaruutua ja ampumalla kaikkea liikkuvaa. Tunnelin kautta lennetään seuraavaan vaiheeseen. Pari salaista tehtävää on ujutettu mukaan ja kansiteksteissä luvataan vedenalaisia missioita. Kaikki tämä on kuorrutettu 12-kanavaisella musiikilla ja 256 värillä.

Jo alkumetreiltä Super Stardustista hönkii aivan liian vahva tuttuuden tunne: tämähän on käytännössä sama peli kuin Stardust. Tuntuma on entinen, huolimatta lisäväreistä näkymät lähes identtiset. Äänetkin ovat yhtä vaisut. Vasta ensimmäiseen tunneliin sukeltaminen kohottaa mielialaa: kyseessä on taatusti yksi komeimpia tunneliefektejä konsaan tietokonepelissä. Väistä ja räiski -idea on entinen, mutta lisukkeeksi komeasti renderoitu metallimöhkäle käy tapattamassa itsensä.

Myöhemmät kentät ovat pullollaan upeannäköisiä vihollisia, jotka saavat pelaajaparan piskuisen PX2-aluksen näyttämään melkoiselta mopolta. Onneksi lisäaseita voi edeltäjästä tuttuun tapaan kerätä ja viritellä etenemistä innostamaan. Uudet kyvyt eivät edelleenkään valitettavasti vaivuta ekstaasiin.

Tällä kertaa myös kaksinappinen ohjain huomioidaan. Valitettavasti nappien toimintoja ei voi muokata mieluisekseen. Nyt sillä voi aktivoida suojan, mikä onnistuu myös vääntämällä tikkua alas. Itse olisin halunnut päästä toisella napilla asevalikkoon, mikä olisi eliminoinut turhan näppäimistön haromisen.

Jos et ole koskaan kuullut Stardustista ja olet hankkinut Amiga 1200:n, Super Stardust on loistava peli huolimatta muinaisesta ideastaan. Jos olet huhkinut Amiga 500:n Stardustin kimpussa urakalla kuukausitolkulla, Super Stardust on mukava vanhojen taitojen lämmittelyrupeama. Ei mitään muuta, ei mitään uutta.

85