Turok: Dinosaur Hunter – Efektitykitystä

Kadonnut Maa on paikka, jossa ajalla ei ole merkitystä. Siellä mennyt kohtaa tulevan, siellä velociraptor saa fuusiokanuunasta.

Turok on dinosauruksenmetsästäjä, joka on joutunut heitetyksi tähän outoon paikkaan. Hän on vannonut löytävänsä kahdeksan mystisen Chronoscepter-aseen palasta, jottei pääpaha, The Campaigner, voisi kyseisen artifaktin avulla murtaa ajan muureja ja hallita koko universumia.

Ja näin sujuu peli, ja peli sujuu näin: Turok juoksee, hyppii, ui ja kiipeää tiensä läpi kahdeksan maailman, jakaen kuolemaa kaikelle vastaantulevalle ja keräten kenttäavaimia ja bonuksia. Porkkanana toimivat täysin överiksi lyödyt 3D-tehosteet: puukko ja joysipyssy vaihtuvat pelin edetessä macho-megatykkeihin, joiden efektit ovat suorastaan herkullisen näköisiä.

Pyrotechnica

Nintendo 64:ltä käännetty Turok: Dinosaur Hunter hyödyntää hienosti Voodoon ominaisuuksia. Grafiikka on sujuvaa, kaunista ja tarkkaa, ja erilaisilla valo- ja läpinäkyvyysefekteillä on luotu erittäin, erittäin tyylikkäitä räjähdyksiä ja muita efektejä.

Kaikella on hintansa. Grafiikka piirtyy vain noin parikymmentä metriä nenästä pidemmälle, jonka jälkeen se peittyy sumuun. Tätä vain korostaa runsas avoimien, taivaan alle sijoitettujen kenttien käyttö.

Pelillisesti Turok on tavanomainen Doom/Duke-tyylinen räiskintä. Ainoa suurempi poikkeama vakiokaavasta ylöspäin avoimien pelialueiden lisäksi, on Turokin kyky kiivetä joitain seiniä pitkin suoraan ylöspäin.

Kaikki kolme vaikeustasoa ovat inhimillisiä, ja vaikeus nousee miellyttävän lineaarisesti. Viholliset näyttävät hyviltä ja liikkuvat aidon tuntuisesti, ja vaikka kuulostaisikin mauttomalta, on pakko kehua vihulaisten kuolinefektejä. Vastustajat rojahtavat maahan aidon tuntuisesti, ja niistä roiskuu ammuttaessa väriä maastoon. Pienet yksityiskohdat, kuten haavoittuessaan kaulaansa pitelevät, monen metrin kaaria seinille ruikkivat alkuasukkaat näyttävät jostain ö-splatterista revityiltä. Jos punapikselit eivät viehätä, voi gore-efektit kytkeä pois päältä.

Hirviöt eivät myöskään ole sitä normaalia mallia, joka kilo lyijyä kehossaan vielä hönkii päälle, vaan useimmiten kupsahtavat laakista tai parista, poikkeuksena isot loppuvastustajat, jotka kestävät uskomatonta luukutusta. Siitä voisi vähän valittaa, että yleensä vain muutama hirviö kerrallaan käy päälle, ja kokonaisten laumojen tasoittaminen jää kokematta.

Asevalikoima on Turokin vahva pointti. Pyssykät ovat tehokkaan tuntuisia, erittäin tyylikkäitä ja ääntelevät mehevästi. Minigunin vihellys on kuin suoraan Predatorista, ja kerrankin kranaatit räjähtävät elokuvamaisesti kunnon tulipilviksi. Vaikka huijaamattakin pärjää, aseet oikein houkuttavat käyttämään huijauskoodeja, ja kuten kuvista näkyy, en kyennyt välttämään kiusausta.

Wintendo 95

Turokin ongelma on se, että pelin konsolijuuret näkyvät liian selvästi. Tilanteen tallentaminen on ärsytys numero yksi, sillä tallentaa voi vain etukäteen määritellyissä pisteissä.

Tasohyppelymäisiä kenttiä on liikaa, ja Turok tipahtaa liian herkästi tasojen reunoilta alas. Kun kuolon hetki koittaa, pelaaja heitetään edelliseen "tarkistuspisteeseen", mikä tarkoittaa samojen hyppelyepisodien moneen kertaan pelaamista. Vanha konsolikirous, josta ei näköjään koskaan päästä eroon. Automaattisesti päivittyvä karttakaan ei toimi, sillä se usein unohtaa jo tutkitut alueet, kun välillä pistää nenänsä eri kenttään.

Kuolleet viholliset maatuvat hetkessä ja ilmestyvät sitten tyhjästä uudestaan pelaajaa piinaamaan. Kyllä jo tapetuilta vihollisilta pitäisi saada ainakin minuutti-pari olla rauhassa, mutta ei: ammu vihollinen ja kävele sen yli, ja huonolla tuurilla jo parin sekunnin kuluttua saat reinkarnaation kimppuusi takaapäin.

Testatun 3Dfx-version kanssa ei ollut minkäänlaisia ongelmia suht uusilla ajureilla pelatessa. Peli pyöri täysin pehmeästi eikä kaatunut kertaakaan, ja äänetkin olivat kunnossa.

Turok on hyppelyammunta, joka on teknisesti hyvä, paikoin jopa erinomainen. Valitettavasti alkuinnostuksen jälkeen se latistuu nopeasti, kiitos tylsän kenttädesignin ja konsolimaisuuksien. Peli sopii hyvin 3D-kortin esittelyyn, sillä esimerkiksi Quake 2:n efektit kalpenevat Turokin vastaavien rinnalla. Sen sijaan pelipuoli ei Turokissa pärjää missään suhteessa kakkos-Quakelle tai Jedi Knightille. Vain korkean hypipompi-toleranssin omaaville teknologiafriikeille.

79