Ihmeellisen kauan Electronic Arts on saanut porskuttaa kukkona lätkäpelien tunkiolla. Yksikään suuremmista pelitaloista ei ole vaivautunut haastamaan vallitsevaa mestaria, kunnes nyt Time Warner heittää kaukaloon Gretzkyn ja koko NHLPA:n.
Wayne Gretzky etc on kuin suoraan NHL 96:sta: videopätkää oikeista peleistä, valtavasti tilastoja, kuvat kaikista pelaajista, ja kaikki tyyliltään kovin tuttua. Mukana ovat tavalliset näytösottelut, koko NHL:n kausi tai pelkät pudotuspelit. Väinö lisää mukaan myös lyhyemmät turnajaiset joko tavallisten NHL-joukkueiden välillä tai erillisten All Stars -kokoonpanojen kilpana. All Starsit valitaan perinteisesti eri lohkoista, minkä lisäksi valitaan myös ulkomaalaisten All Starsit, esimerkiksi kaikki suomalaiset tai venäläiset NHL-kiekkoilijat omina joukkueinaan. Maajoukkueita tai kansainvälisiä kisoja ei ikävä kyllä kuitenkaan ole, vaan pelaamaan pääsee vain Pohjois-Amerikan liigassa.
Manageriksi ei pelissä pääse, mutta pelaajia voi kyllä vaihdella joukkueesta toiseen ja ketjujen kokoonpanoja muutella. Wayne Gretzky etc keskittyy muutenkin enemmän toimintaan ja helppoon pelattavuuteen kuin jääkiekon pikkuhienouksiin.
Pelialuetta katsotaan A-katsomosta, eli suoraan sivulta kolmasosa kaukalosta kerrallaan näkyvillä. Kuvaa voi zoomata lähemmäksi toimintaa joko käsin tai automaattisesti tilanteen mukaan, mutta ainakin minun koneellani zoomaus hyydytti vauhdin epäpelattavaksi. Toisaalta ilman zoomausta kiekko ja pelaajat liikkuvat koomisen nopeasti.
Suoraa toimintaa
Pelaajien ohjaus on tuttua. Yhdestä napista laukaistaan, toisesta syötetään ja vastaavasti puolustuksessa joko taklataan tai vaihdetaan pelaajaa. Hyökkäyksessä ohjattavana on aina lähinnä kiekkoa oleva pelaaja. Rannelaukauksen ja lämärin voi tehdä erikseen, ja laukauksen tai syötön suuntaan voi jossain määrin vaikuttaa. One-timer, eli suoraan syötöstä lämäys ja taaksepäin luistelu, on ainoa edes hieman vaativampi ohjausliike. Harhautukset, drop-syötöt, valelaukaukset ja vastaavat temppuilut puuttuvat, ja vaikka niistä haaveilu voi tuntua pikkuhienostelulta, juuri ne tekevät tietokonejääkiekosta niin hienon lajin.
Väinön tähtien koko idea oikeastaan kiteytyy siihen, että monipuolinen kiekon ja pelaajien kontrollointi on korvattu suoraviivaisella mättämisellä. Luut rutisevat ja miehet ähkivät. Tappeluita syntyy säännöllisestä monta ottelua kohden. Hanskojen jäähän lentäessä otetaan lähikuva a la Mortal Kombat kahdesta digitoidusta tappelijasta, jotka voivat joko lätkiä toisiaan tai tarttua rinnuksiin. Jäähy tipahtaa aina molemmille pukareille, enkä ole nähnyt vielä ensimmäistäkään loukkaantumista.
Digitoitua lähikuvaa käytetään myös aloituksissa. Tappeluiden ja aloitusten kaltaiset katkot ja muutokset pelin tyylissä vielä kestää, koska silloin peli seisoo muutenkin, mutta videopätkät aina maalin syntyessä, pelaajan taklatessa tavallista rajummin sekä muissa kohokohdissa, onnistuvat ärsyttämään. Mieluummin katsoisin pienten kiekkoilijoiden metkuja kuin suttuisia videopätkiä.
Pelin aikana pelaaja-aitiosta voi jonkin verran vaikuttaa oman joukkueen pelaamiseen. Ketjuja voi vaihdella, tosin aivan turhaan, koska pelaajat ovat supermiehiä ja sama ketju voi painaa väsymättä täysillä vaikka koko ottelun. Pelaajia voi myös käskeä pelaamaan puolustus- tai hyökkäysvoittoisesti tai ottamaan miestä tavallista rajummin ottein, jolloin jäähyjen määrä ainakin nousee pilviin. Maalivahdin voi vetää kentältä ja kerran ottelun aikana voi uhkailla pelaajia, jolloin ainakin hetkellisesti pelihalut kasvavat. Vastustajien vaikeutta voi säätää kolmesta vaihtoehdosta ja paitsioiden sekä pitkien kiekkojen tapaiset säännöt voi halutessaan jättää pois.
Grafiikka ei NHL 96:n jälkeen näytä juuri miltään. Pelaajat ovat sentään riittävän suuria, mutta animaatiota olisi saanut olla enemmän: nyt ne liikkuvat ikävän kulmikkaasti. Lisäksi hahmot ovat hieman suttuisia ja tökerön irrallisia taustaltaan näyttävästä kaukalosta. Hyvinä puolina peli pyörii sujuvasti hitaammallakin koneella, ja äänet ovat sentään miehekästä rytyytystä, joskin jatkuva ähinä ja rytinä on turhankin liioiteltua.
Kaikista puutteistaan huolimatta Wayne Gretzky and The NHLPA Stars menettelee nopeana toimintapelinä ja varsinkin satunnaisena kaksinpelinä tällainen suoraviivainen luukutus on paikallaan. Yksinpelinä tylsyys iskee jo muutaman pelin jälkeen, joten jos koneessa vain suinkin riittää potkua, on NHL 96 parempi valinta.
78
