Kenpä olisi arvannut, että jääkarhu voi metsästäessään piilottaa mustan nenänpäänsä tassuillaan? Zoo Tycoon 2 on paitsi herkkua eläinrakkaille näpertelyn ystäville, myös opettavain... lapset, takaisin!

Zoo Tycoon 2 ei ole kuiva opetusohjelma, vaan kesäisen aurinkoinen, rauhallinen ja stressitön kokemus, jossa rakennetaan eläintarhaa ja koetetaan saada viivan alle vihreä luku. Kun pitää eläimet tyytyväisinä, eli välttää ahtaita häkkejä ja tyhjiä vatsoja, eläimet lisääntyvät ja leikkivät. Tämä pitää yleisön tyytyväisenä ja rahakukkaroiden nyörit löysällä.

Tehtävistä koostuva haastepeli ja kampanja ovat vaikeustasoltaan helppoja. Rahaa tulee, vaikkei varsinaisesti tee mitään. Välillä jokin eläin voi karata, jolloin taivainen hiirenpointteri nappaa sitä niskavilloista ja heittää takaisin häkkiin, mutta muuten ylläreitä ei juurikaan tapahdu.

Pelasin vapaassa pelitilassa, jossa rahaa oli loputtomasti. Rakentelu rakentelun vuoksi tuntui sopivammalta kuin pennien laskeminen, oli se sitten miten helppoa hyvänsä.

Kamat maastoon

Maastoa voi muokata melko vapaasti. Korkeuserot, erilaiset maastotyypit, vesistöt, kasvit, aidat ja suojat muodostavat yhdessä minimaailmoja eläimille. Niiden ulkopuolella parveileville ihmisille pitää vetää vessat, kävelytiet, lepotilat, ravintolat ja sen sellaiset. Roskiksia ja lahjoituslaatikoita on syytä olla suosituissa paikoissa riittämiin, ja eläinmäärän lisääntyessä pitää muistaa palkata lisää väkeä siivoamaan jälkiä ja hoitamaan eläimiä.

Vaikka grafiikka on aika yksinkertaisen ja vanhanaikaisen oloista, se toimii riittävän hyvin. Eläimet innostuvat aina välillä leikkimään niiden häkkeihin laitetuilla leluilla, käyvät polskuttelemassa vedessä ja sen sellaista. Tarhassa vierailevat ihmiset ostelevat kojuista kaikenlaista roinaa ja kantavat hattaroitaan sun muita ympäriinsä innosta hihkuen. Henkilökuntakin puuhailee ihan älyllisen tuntuisesti, eikä sitä tarvitse paapoa turhan päiten.

Ympäristön rakentamisen voi tehdä objekti kerrallaan nysväten tai sitten voi vetäistä isolla biopensselillä kokonaisia alueita esimerkiksi harvaksi savannimetsiköksi tai matalaksi arktiseksi vedeksi.

Rakentelun lisäksi voi siirtää itsensä maan tasolle kävelemään pitkin luomaansa puistoa. Pelaaja voi napsia hienoja otoksia kameralla tai auttaa huoltoväkeä töissään keräämällä roskia, ruokkimalla eläimiä tai vaikkapa lapioimalla elefantinkakkaa.

Rakentamisessa auttaa zookeeper, neuvonantaja, joka vinkkaa, mitä kannattaa seuraavaksi rakentaa. Ohjekirjan yleisten vinkkien ja zookeeperin täsmäavulla onnistuu varmasti. Näiden lisäksi voi selata zoopediaa, joka on sisäänrakennettu aputoiminto. Zoopediassa on tietoa pelimekaniikasta, eläintarhoista yleensä ja yleistietoa kaikista pelin kolmestakymmenestä eläimestä.

Pennut hiljaiseksi

Käyttöliittymä on selkeä ja looginen, vaikkakin valikot on ihan turhaan tungettu pieneen tilaan alareunaan. Kunnon pudotusvalikot olisivat kätevämmät. Sekin harmitti, ettei kameran korkeuskulmaa voi säätää. Kameraa voi vain liikuttaa, pyörittää ja zoomata.

Vähäiset bugit rajoittuvat lähinnä eläinten jumittumiseen maastoon. Yhdessä tarhassa harminani oli sekava simpanssi, joka aina juoksi lammikkoon ja jäi sinne uimataidottomana ihmettelemään. Kerran jääkarhu onnistui pudottamaan itsensä jyrkältä mäeltä aidan yli ulos koko eläintarhasta.

Zoo Tycoon 2 on väkivallaton peli. Samaa mieltä ei ole se pingviini, jonka pistin samaan häkkiin bengalintiikereiden kanssa, ja sitten unohdin tehdä aitaan portin henkilökuntaa varten... Ruokinta-aikana tikrujen vaistot veivät voiton, jolloin niille maistui ping ja tilkka viiniä. Kaltoin kohdellut eläimet voivat muutenkin aiheuttaa ongelmia: norsut voivat puskea aidan nurin tai leijonat karata avoimesta portista.

Ei Zoo Tycoon 2 mikään megapeli ole, onpahan vain sujuvaa rakentelua ilman suuria mokia. Vielä kivempi olisi, jos zoopedia ja muu peli olisi suomennettu, mutta ei pelaamiseen kielitaitoa tarvitse.

Jos etsii siistiä peliä nuorelle yleisölle, tässä on oiva vaihtoehto. Zoo Tycoon 2:ta pelattuaan on virkistynyt olo.