Final Fantasy -fanit, nenäliinat valmiiksi! Square Enix vie nostalgialla maustetulle aikamatkalle Final Fantasy VII -klassikkoa edeltäviin tapahtumiin.
Vuonna 1997 PSOnelle julkaistu Final Fantasy VII on edelleen monelle se kaikista ikimuistoisin, ajan kultaama klassikko, johon muita konsoliropeja verrataan. Elokuvamainen juoni ja maaginen satumaailma sinkosivat Final Fantasyt lopullisesti maailman suurimpien pelibrändien joukkoon.
Klassikon ympärille ilmestyneet spin off -viritelmät ovat vuosien varrella yrittäneet höllentää fanien kukkaronnyörejä laihoin tuloksin. PS2:lle vuonna 2006 julkaistu Dirge of Cerberus oli parhaimmillaan keskinkertaista toimintaropeilua ja Advent Children -DVD-elokuva sisälsi komeaa toimintaa, mutta oli tarinana pelkkää höttöä. Crisis Core: Final Fantasy VII antaa faneille vihdoin aihetta iloon.
Piikkitukan tarina
Crisis Core tapahtuu seitsemän vuotta ennen Final Fantasy VII:tä. Alkuperäisen pelin tapahtumia taustoittavan tarinan pääosassa on Zack Fair. Zack on energiajätti Shinran alaisuudessa toimivan SOLDIER-erikoisyksikön sotilas, joka ajautuu selvittämään Shinran tiedeprojektien taakse kätkeytyviä synkkiä salaisuuksia.
Fanit saavat niittää nostalgiaa buster-miekalla. Seikkailu vilisee seiskasta tuttuja juttuja ja valottaa monen hahmon kuten kukkaistyttö Aerithin ja alokas Cloudin aiempia vaiheita. Mikäli alkuperäinen tarina ei ole tuttu, kuoriutuu juonesta yksi oleellinen merkityskerros pois.
Crisis Coren pelillisen sisällön muodostaa taisteleminen. Jatkuvalla syötöllä puhkeavissa kärhämissä Zack juoksentelee ympäri taistelukenttää piikkitukka reaaliajassa hulmuten ja viipaloi vauhdikkaaseen toimintapelityyliin laumat tuonelaan.
Hyökkäykset valitaan ruudun alalaidassa olevasta, olkanäppäimillä selattavasta käskyvalikosta. Perusvastukset lakoavat pelkällä puolisokealla huitomisella, mutta pomotaisteluissa taktiikoita on ryyditettävä myös loitsuilla ja puolustamisella. Systeemi ei voita palkintoja moniulotteisuudellaan, mutta se toimii.
Onnenpyörä
Crisin Coren omaleimaisin idea on taistelusysteemiin pultattu hedelmäpeli, joka keskeyttää välillä hektisen heilumisen. Ruudulla rullaa hahmojen naamoja ja numeroita, jotka pysähtyessään aktivoivat joko mahtipontisia limit break -hyökkäyksiä tai kasvattavat Zackin taitoja.
Taisteluissa on huikea syke, kun komeat erikoishyökkäykset räiskyvät ruudulla ja kylvävät vahinkopisteitä konekivääritulen vauhdilla. Kääntöpuolena pelaaja ei voi kontrolloida lainkaan hahmonkasvatusta. Tämä turhauttaa varsinkin silloin, jos peli ei pitkään aikaan satu arpomaan Zackin kokemustasoa nostavaa numeroyhdistelmää.
Crisis Core on yksi PSP:n komeimmista peleistä. Miljööt ovat kautta linjan kauniin yksityiskohtaisia, olivat kyseessä Midgarin neonhehkuiset kadut tai Wutain öiset metsät, eikä hahmomallinnus jää laadussa jälkeen. Yhdentekevästä rokista koostuva soundtrack sen sijaan loistaa ainoastaan silloin, kun se kierrättää Nobuo Uematsun klassisia Final Fantasy VII -melodioita.
Crisis Core: Final Fantasy VII on jokaisen fanin pelihyllyyn kuuluva nostalgiatrippi, joka mielenkiintoisella tavalla syventää Final Fantasy VII:n tarinaa. Pelkillä pelillisellä ansioilla seikkailu ei kolkuttele klassikkotason portteja, mutta ilman fanilasejakin kokonaisuus on virtaviivaisen kaunis, vauhdikas ja viihdyttävä toimintaroolipeli.
85
