Unohda verkkaiset rallit ja formulat, F-Zero GX pyyhkii suihkuhävittäjällä lattiaa. Mieletön vauhti on F-Zero-sarjan pointti ja päämäärä.
F-Zero GX kuvaa futurististen rakettirekien henkeäsalpaavan nopeita kilpailuja, joihin osallistuu kolmekymmentä runsaan metrin korkeudessa leijuvaa alusta. Lähtösummerin ulvaisun jälkeen voimakkaat rakettimoottorit puskevat värikkäät kuolemanloukut reilusti yli tuhannen kilometrin tuntinopeuksiin. Villisti kiemurtelevat maisemat vilisevät ohi hyytävällä nopeudella ja valppauden herpaantuminen vie pilotin viikatemiehen luo.
Peruskaahailut huijaavat utopistisilla mittarilukemilla, mutta F-Zeron karmiva vauhti tuntuu siltä miltä pitääkin. Toisella kierroksella alusten kireästi ulvovat turbot aktivoituvat. Turboboosti nostaa huippunopeutta, mutta turbo kuluttaa suojakenttien energiaa. Jos suojat katoavat, seuraava kolaus räjäyttää aluksen pirstaleiksi.
Tempoa laskevia varikkokäyntejä ei tarvita, sillä energiaa hamstrataan radalle lätkäistyiltä latauspätkiltä. Automaattisesti vauhtia kiihdyttävien turbolaattojen ja latauspaikkojen sijainnin muistaminen on ajolinjojen pohtimista tärkeämpää. Sopivassa turboputkessa paahtava pilotti tarvitsee aluksen omaa energiaa vain satunnaisesti.
Tuuppimalla turmioon
Viiden kisan mittaisen sarjan voittamiseen ei vaadita välttämättä ainuttakaan osakilpailuvoittoa. Jokainen maaliin selviytynyt kuski saa pisteitä, joten tasainen kärkiviisikossa roikkuminen riittää mainiosti. Pari voittoa kuittaa yhden täysin plörinäksi menneen kilpailun. Pienen mokan jälkimainingeissa sijoitus saattaa pudota hetkessä toistakymmentä pykälää. Vastapainoksi sopivasti ajoitettu turbobuusti sinkoaa aluksen keskijoukosta suoraan keulille.
Tekoälyvastustajat ajavat pitkässä ja tasaisessa joukossa. Kymmenet hirmuista kyytiä syöksyvät pääjoukon raketit tuntuvat liikkuvalta metsältä, jonka läpi on pakko puskea. Menestyvä pilotti seuraa kylmän rauhallisesti rataa ja muut kilpailijat jätetään persoonattomien pujottelukeppien asemaan.
Sumpussa ajavan kuskin alukseen jysähtelee taklauksia joka suunnasta. Ajolinjaa muuttaviin tuuppauksiin reagoidaan tyynesti hienovaraisilla korjausliikkeillä. Nujakoinnista ärsyyntyvä pilotti jää helposti hengenvaarallisten ansapaikkojen, kuten aidattomien osuuksien ja mutkaan aukeavien hyppyrien armoille. Pahimman kilpailijan ulos kolhimista kannattaa vaarasta huolimatta yrittää, jos paikka ei ole aivan mahdoton.
Kaikki 20 rataa ovat kiinnostavia tai vähintään maksiminopeuden ehdoilla suunniteltuja vinkeitä kokonaisuuksia. Vilkkaalla mielikuvituksella luotujen baanojen tärkeimmät oivallukset lainataan näppärästä F-Zero X -osasta. Mieletöntä haipakkaa kiitäviä raketteja ei pakoteta ahtaille mikkihiirikoukeroille. Jos mutka on tiukka, rata on leveämpi kuin Ikean parkkipaikka.
Poskettomat ajoväylät sukeltavat valtavien putkien sisä- ja ulkopinnoille, massiivisiin hyppyreihin ja päätä huippaaviin silmukoihin. Magneettikentällä rataan sidotut alukset ohjataan pystysuorille valleille ja ylösalaisin kaareutuville serpentiineille. Loppupään radoissa tasaista tietä saa etsiä, sillä pinta vääntyy jatkuvasti johonkin omituiseen suuntaan.
Komeiden ratojen vaikeustasoa kiristetään vaarallisilla hyppyreillä ja olemattomilla ratavalleilla. Aidattomassa kourussa kiemurteleva Lightning: Half Pipe ja ilkeän kulmikkaasti väylää leikkaava Sand Storm: Lateral Shift ovat tiukimpia tapauksia. Jos yksikin mutka menee pitkäksi, alus suhahtaa näreikköön. Kämmännyt kuski ei enää palaa takaisin, joten mestaruussarjojen rajalliset uusintayritykset pitävät vaikeustason kireänä.
Ratojen tyylikkäisiin teemamusiikkeihin on uhrattu tavallista enemmän vaivaa. Useiden lajityyppien kanssa flirttailevien kipaleiden kohokohdaksi nousee kasinoalueen lupsakan jatsahtava torviralli.
Kova kovempaa vastaan
Ajofysiikka noudattaa selkeän suoraviivaista kaavaa. Aluksien ominaisuudet vaihtelevat paino-, kestävyys-, turbo- ja pitoakseleilla. Jos pito loppuu, masiina kääntyy curling-kiven ketteryydellä. Kääntösädettä kiristetään liito- ja jarrusiivekkeillä, joilla palautetaan myös luisuva rakkine ruotuun.
Napakan ja johdonmukaisen padiohjauksen myötä F-Zero GX:n Logitech Speed Force -voimarattituki tuntuu turhalla. Kuka nyt rakettirekeä ratilla ohjaa? Hirmuisen säätämisen ja kalibroinnin jälkeen ratista tuli ajokelpoinen, mutta padilla pääsee vähintään yhtä hyviin tuloksiin.
Ratoja vatkataan lähinnä mestaruussarjoissa, harjoittelussa ja time trial -ajanviilauksessa. F-Zero GX:n erikoisuus on Falcon-pilottia seuraava juonimoodi, jonka tarina etenee vaihtelevissa kaahaustehtävissä. Juonimoodin radat eroavat melkoisesti mestaruussarjan koukeroista, esimerkiksi tarinassa kruisataan jatkuvan kivivyöryn murjomassa kanjonissa. Keikkojen vaikeustaso nousee tähtiin heti alkumetreillä. Jo kolmannessa tehtävässä sunnuntaipilotit tuhertavat itkua, sillä vain täydellinen suoritus vie jatkoon.
Neljän pelaajan moninpeliä tihrustetaan tavalliseen tapaan jaetulta ruudulta. Maisemat rullaavat sulavasti, mutta kisoihin osallistuu korkeintaan neljä ihmisen tai koneen ohjaamaa alusta. Kimppapelistä menee maku, jos kaikki kuskit eivät ole samalla tasolla. Nettimoninpeli kelpaisi vanhalle F-Zero-fanille, mutta turha toive.
Nettipelin puute harmittaa muutenkin, sillä F-Zero GX:n kustomointikaupan osista voi kasata oman ja täysin kilpailukelpoisen aluksen. Runko-, ohjaamo- ja turbopakkausosien värejä ja logoja saa rukata vapaasti. Oman luomuksen voi viedä muistikortilla myös F-Zero AX -arcadepeliin ajettavaksi.
F-Zero GX vaatii fanaattista asennetta, sillä loppupään kisoissa edetään vain likimain täydellisellä esityksellä. Armoton junnaus on väistämätöntä, mutta onneksi syy virheisiin piilee aina korvien välissä.
Askeettisesti ajamiseen keskittyvä F-Zero GX on futuristista kaahailua parhaimmillaan ja mahtava vauhti pitää otteessaan viikkotolkulla.
* * * * *
Kolmetoista vuotta F-nollaa
Vaikka F-Zero GX:n teki Sega, sarjan alkuperäinen kehittäjätiimi on Nintendo-tallista. F-Zero syntyi SNES-konsolin Mode 7 -grafiikkatilan voimalla. Radat olivat litteitä, mutta mutkat kääntyivät realistisen perspektiivin mukaan ja maisemat päivittyivät täyttä haipakkaa. Tasokkaat radat ja mahtava nopeus nostivat F-Zeron pian klassikon asemaan. F-Zero: Maximum Velocity on käytännössä alkuperäisen pelin GBA-käännös.
N64:n F-Zero X siirsi sarjan kolmiulotteisiin polygonimaisemiin. X-osan radat toivat yhtälöön poskettomat hyppyrit, putket ja tunnelit. Matalaa resoluutiota ja kulmikkaita maisemia lukuun ottamatta F-Zero X muistuttaa häkellyttävän paljon tuoreimpia F-Zeroja.
F-Zero (1990, SNES)
F-Zero X (1998, N64)
F-Zero: Maximum Velocity (2001, GBA)
F-Zero GX (2003, GameCube)
F-Zero AX (2003, arcade)
91
