Grand Theft Auto: Chinatown Warsin kiinalaiskorttelit on ladattu täyteen mustaa huumoria, räävittömyyksiä ja väkivaltaa. Tarinan päähenkilö Huang Lee hoitelee rikollispomojen juoksevia hommia ja pyörittää omia bisneksiään siinä sivussa.
Graafinen tyyli muistuttaa sarjan esi-isiä, mutta rankasti nykyaikaistettuna. Tarinankuljetus hoidetaan tyylikkäillä sarjakuvaruuduilla. Kaupunki on täynnä näyttäviä väri- ja valotehosteita, ja arkkitehtuuri on poikkeuksellisen vaikuttavaa.
PSP:n Chinatown Wars kaahaa rollaattorilla köpöttävän DS-veljensä yli. Juonta on pidennetty, grafiikkaa terävöitetty ja radiokanaviakin on tuplasti alkuperäiseen peliin verrattuna. Autoihin murtautuminen, polttopullojen täyttäminen ja muut alunperin kosketusruudulle tehdyt alipelit ovat PSP-ohjaimilla tyhjänpäiväisiä ja ylihelppoja. Jos pikapeleissä jotakin hyvää haluaa nähdä, niin ainakin ne rytmittävät tapahtumia.
Arvostelukappaleena oli UMD-versio, joka osoitti, miksi aika ajoi pikkulevyjen ohi. Siirtymä kaupunkinäkymästä Huang Leen kämmentietokoneeseen kiikkuu lataustaukoineen ärsyttävän ja turhauttavan rajamailla. Muuten Chinatown Wars ottaa ilon irti PSP:n ominaisuuksista: isosta ruudusta ja koneen tehoista. Perusnäkymästä saa tietää kaiken tarvittavan yhdellä vilkaisulla, mutta käyttöliittymä ei peitä näyttäviä ympäristöjä. Missään vaiheessa ei tule oloa, että pelaa käsikonsolilla.
Kontrollit on hiottu tappavan teräviksi. Autojen ajettavuus on erinomainen, ja murhatyöt sujuvat jalkaisinkin sutjakasti. Tähtäin lukittuu olkanapilla, ja kameran saa pyöräytettyä nenän suuntaan nuolinapilla. Polttopullot ja kranaatit lentävät juuri sinne, minne haluaa.
Chinatown Wars on pelottavan hyvä. Hurjapäisen toiminnan ja hillittömän överiksi vedetyn käsikirjoituksen yhdistelmää ei kannata edes yrittää vastustaa, sillä hevosenpään saa sänkyynsä vähemmästäkin.
91
