Prince of Persia: Revelations (PSP) – Persian prinssin akrobatia ontuu

Otetaan Prince of Persia: Warrior Within, lisätään siihen uusia kenttiä ja tungetaan kokonaisuus PSP:hen. Kuulostaa hyvältä, suorastaan luksukselta, sillä Warrior Within ei ollut alun perinkään lyhyt peli.

Peliarvostelun käsikirja kieltää paljastamatta kaikkia kortteja ensimmäisessä kappaleessa. Säännöt on tehty rikottaviksi, joten sanon suoraan: teknisenä taidonnäytteenä Revelations on vaikuttava, mutta pelinä ei. Bugit vielä kestäisi ja ehkä latausaikoihin tottuisi, mutta sitä en voi antaa anteeksi, että pelattavuus on persiasta. PSP:n Prince of Persiasta puuttuu juuri se ominaisuus, joka on tehnyt pelisarjasta merkittävän ja suositun.

Demonit jahtaavat prinssiä, joka yrittää estää ennenaikaisen kuolemansa. Täytyy kyllä myöntää, että tarina ei käynyt pelatessa mielessä lainkaan. Mielessä on pelkästään eteneminen pisteestä A pisteeseen B prinssin akrobaattisia kykyjä käyttäen. Koska oikeita reittejä on vain yksi, Prince of Persia on pohjimmiltaan toiminta-puzzle, johon on lisätty lukuisia taistelukohtauksia.

Taisteluissa riittää pitkälle parin tehokkaan liikesarjan muistaminen ja torjuntanapin käyttö. Matsit vaativat enemmän kärsivällisyyttä kuin suurta taitoa. Itselleni Prince of Persian taistelut ovat aina olleet se pakollinen paha ja ovat vieläkin, sillä unelmaversiossani ei olisi mättöä lainkaan.

Persian prinssin paluun kuningasidea oli mahdollisuus manipuloida aikaa eikä peli-Nobelin arvoiseen älynväläykseen ole onneksi puututtu. Varsinkin uuden yrityksen sallivalle tapahtumien takaisinkelaukselle olisi käyttöä tosielämässä.

Revelations näyttää Prince of Persialta eli komealta, ja, kun ei bugita, kuulostaa myös siltä. Käännöksessä pelattavuus kärsii, sillä kameraa saa olla rassaamassa kohdalleen jatkuvasti. Vaikka kuvakulma olisi kohdallaan, tilanteen hahmottaminen vaatii ponnistelua. Prince of Persia on käännetty graafisesti alkuperäiselle pelille liian uskollisesti eikä ruutunäkymiä ole ymmärretty selkeyttää pikkuruudulle sopiviksi. Kontrollit ovat kääntyneet PSP:lle toimivasti, vaikka niihin totutteluun menee jonkin aikaa. Taistelut toistavat itseään, mutta niinhän ne ovat tehneet aina.

Pelaaminen tuntuu liikaa työltä ja liian vähän viihteeltä. PSP-versio ei yksinkertaisesti ole niin rakastettava ja mukaansatempaava kokemus kuin konsoli- ja PC-trilogia. Kun tähän päälle heitetään vielä muutamat tekniset ongelmat, joudun tekemään kamalan tunnustuksen: edes Persian prinssi ei ole täydellinen.

70