Alan Moore on Alan Moore, vaikka mies itse ei sitä myöntäisikään.
Hieraisin silmiäni, kun huomasin nettisarjiskaupassa Marvel-uutuuden nimeltä Miracleman. Kantta myöten kovin oli tutun oloinen lehti, samanniminen ja -näköinen opus kuin Alan Mooren (ja myöhemmin Neil Gaimanin) kipparoima legendaarinen ihmeläpyskä sieltä jostain 1980-luvun huuruisilta vuosilta. Alkuperäinen, englantilaisessa Warrior-lehdessä julkaistu sarja toimi ponnahduslautana nuorelle Moorelle ja nosti hänet suurten amerikkalaiskustantamojen tietoisuuteen.
Mutta Miracleman-sarjanhan piti olla kaiken julkaisemisen ulottumattomissa monimutkaisten ja ratkaisemattomien tekijänoikeusriitojen vuoksi? Ja siksi sen piti olla myös varma sijoituskohde — netissäkin vanhoista lehdistä sai maksaa itsensä kipeäksi. Minullakin on hyllyssäni koko Eclipse-kustantamon julkaisema jatkumo, kaikki 24 lehteä, osa lehtinä, osa kokoelmina, tuplakappaleinakin...
Se alkuperäinen kirjoittaja
Marvel oli uutuudellaan onnistunut, jos nyt ei muuta, niin ainakin herättämään mielenkiintoni. Mutta ennen ostopäätöstä oli vielä saatava selville, onko tämä todella se legendaarinen Mooren nuoruudentyö uudessa paketissa vai tuore lämmittely samasta aiheesta vai mitä ihmettä? Kannessa ei tekijöiden nimiä näkynyt, joten oli vilkaistava tekijäluetteloa... Mitä hittoa: Story — The Original Writer?!! Uteliaisuus voitti ja lehti oli ostettava saman tien, vaikka hinta hipoikin kuutta euroa.
Ja mitä sain? Alan Mooren 1980-luvun alussa kirjoittaman Miracleman-sarjan ensimmäiset sivut tyylikkäästi entisöityinä ja uudelleen väritettyinä. Ja paljon oheistauhkaa. Uudessa lehdessä sivuja on 64 plus kannet, josta alkuperäisiä Warrior-lehdessä julkaistuja Mooren Miracleman-sivuja on 14. Loput lehdestä ryöstää Miraclemanin varhainen versio nimeltä Marvelman, joka puolestaan on suora kopio vielä vanhemmasta Captain Marvel -sarjasta (tästä johtuvat sarjaan liittyneet tekijänoikeusongelmat). Täyte-Marvelman-tarinat ovat ajalleen tyypillisiä lapsellisia supersankaritarinoita, ja kun ne on tässä vielä julkaistu aneemisina mustavalkoversioina, tuntee väkisinkin itsensä hieman huijatuksi. Miksen saanut enempää aitoa Moore-asiaa?
Kannattiko hankkia?
Marvel on vuosia tehnyt töitä saadakseen sarjan oikeudet ja nyt siinä on onnistuttu. En tiedä, paljonko rahaa operaatiossa on palanut, mutta kaikkea ei näytä rahallakaan saavan: Aina änkyrä Alan Moore on ilmeisesti kieltänyt nimensä käyttämisen julkaisussa ja siksi Marvelin on tyydyttävä herra Alkuperäiseen. Mooren kirjoittamaa tarinaa jatkuu kuukausitahdilla julkaistuna puolitoista vuotta ja sen jälkeen alkaa toisen käsikirjoittajalegendan, Neil Gaimanin osuus sarjasta. Alkuperäinen Eclipsen sarja jäi kesken, kun kustantaja kupsahti, mutta nyt Gaiman on nettisivujen mukaan luvannut kirjoittaa tarinan loppuun. Saapa nähdä, onko Gaiman nimensä kanssa yhtä pihi kuin Alan Mies.
Kaiken kaikkiaan Miracleman on klassikko, jonka uudelleen tuleminen on ilo ja se kannattaa ehdottomasti lukea, mutta miksei sitä julkaistu saman tien arvolleen sopivana komeana kovakantisena kokoelmana? Ilolla olisin silloin rahani Marvelin arkkuun kantanut, nyt sen sijaan hieman emmin. Ainakin hetken.
The Original Writer & Garry Leach: Miracleman #1—, Marvel 2014, 64 sivua, hinta 5,99 dollaria
