Raren Viva Piñatassa karkkipäivä on joka päivä.
Xbox 360:lle pari vuotta sitten ilmestyneet piñatat ovat saaneet vaikutteensa meksikolaisista karkkitäytteisistä paperimassaelukoista, mutta muuten meininki muistuttaa japanilaista taskuhirviötuotesarjaa. Viva Piñata yrittää maailman valloitusta toistamiseen, sillä ykkösyritys (Pelit 1/07, 89 p + Pelit suosittelee) keräsi kehuja, muttei myynyt kaksisesti.
Ilkiömäinen professori Pester apulaisineen yrittää haksoroida piñatasaaren keskustietokannan, mutta epäonnistuu ja koko MySQL häviää taivaan tuuliin. Rohkealle puutarhurille annetaan tehtäväksi kerätä uudelleen tiedot saarta asuttavista paperimassaotuksista. Puuhattavaa riittää, sillä alkuperäisen pelin piñatojen lisäksi Trouble in Paradisessa on mukana yli 30 uutta paperielukkaa, mikä nostaa kokonaissaldon jonnekin sadan paremmalle puolelle.
Uskollinen puutarhuri
Puutarha on alussa lähes autio ja tyhjä. Piñatoilla on jokaisella omat vaatimuksensa, joiden täytyttyä otukset saa houkuteltua puutarhansa pysyviksi asukeiksi. Esimerkiksi varpuspiñata tykkää kovasti madoista, ja siilipiñata tuntee vetoa piikkipensaisiin. Yleensä vaatimukset liittyvät puutarhan maastoon, kasveihin tai toisiin piñatoihin.
Pysyville asukeille voi vuorostaan rakentaa asumuksia, jotka ovat edellytyksenä kahden piñatan suorittamalle rakkaustanssille. Siveä parittelumuoto tuottaa iloisia pikkupiñatoja puutarhan täytteeksi, jahka rakastavaiset saa ohjattua toistensa luokse yksinkertaisessa minipelissä.
Kiusana karkkimaailmassa ovat happamat piñatat ja professori Pesterin kätyrit, jotka välillä saapuvat puutarhaan aiheuttamaan pahaa mieltä. Riiviöiden torjunnassa puutarhurin parhaat ystävät ovat lapio ja kastelukannu, joilla hapannaamat voi läiskiä pakoon tai palasiksi.
Lisäksi välinevalikoimaan kuuluu temppukeppi, jolla ei hakata paperimassaeläimiä vaan opetetaan erilaisia temppuja. Noin ylipäätään piñatat ovat säyseitä ja kilttejä otuksia, vaikka joskus käyvät armotta toistensa kimppuun.
Terveellä järjellä pääsee pitkälle: esimerkiksi sammakkopiñata saattaa mielellään hotkaista perhos- tai kärpäspiñatan parempiin suihin.
Varjoja paratiisissa
Nykypeleille tyypilliseen tapaan uusia konsepteja ja peliominaisuuksia esitellään tipoittain, joten alussa ei joudu omaksumaan kovinkaan suurta tietomäärää. Puutarhan kehittäminen sujuu verkkaisesti uusien piñatojen ilmestyessä paikalle. Tekemisen määrä riippuu pitkälti siitä, miten tarhansa täyttää.
Tuhanteen paikkaan ehtivät konkarit voivat istuttaa useita kasveja kerralla ja yrittää hoitaa mahdollisimman monta asiaa samanaikaisesti. Rauhallisempaa pelikokemusta kaipaavat voivat tehdä juttuja omaan tahtiinsa. Leikkimiseen suunnitellussa Just for fun -moodissa voi rakennella puutarhaa välittämättä rahasta ja tehtävistä.
Erilaisista suorituksista, kuten kasvien kasvattamisesta ja piñatojen houkuttelemisesta puutarhaan saa kokemuspisteitä. Kokemustasojen karttuessa puutarhurin repertuaari laajenee uusilla kikoilla ja kamoilla. Puutarhan pinta-ala kasvaa tasojen myötä, mikä voisi tapahtua hieman nopeammin, sillä kasveja ja krääsää on sen verran paljon. Valintoja siitä, mitä tarhassaan kasvattaa, joutuu tekemään kovalla kädellä, mikä ei sovi vapaamuotoisen hiekkalaatikkopelin pirtaan.
Kala ampuu tykillä
Jos päämäärätön elukoiden houkuttelu ja kukkien istuttaminen ei maistu, on myös tehtäviä, joissa pitää kasvattaa tietty piñata maksimaaliseen namuisuuteen ja ampua tykillä maailmalle. Bileissä pyörähdettyään piñatat palaavat puutarhaan, joten rakkaudella kasvattamistaan suosikkielukoista ei tarvitse luopua.
Ensimmäisestä osasta poiketen toimija ei ole nyt vangittuna puutarhaansa, sillä pelissä on myös kaksi muuta aluetta, luminen jäämaailma ja polttava hiekka-aavikko. Eksoottisilla mailla asuu tavallisuudesta poikkeavia piñatoja, joita voi vangita ansoilla ja raahata väkisin kotiin. Veijarit vaativat tietysti puutarhaan hiekkaa ja lunta, jotka tuovat mukavasti vaihtelua muuten niin ruoho- ja multapainotteiseen maisemaan.
Visuaalisesti Viva Piñata: Trouble in Paradise on ensimmäisen osan kaltaista värien ja hauskannäköisten otusten ilotulitusta. Kirkkaanväristen karkkielukoiden ohella pelin ihmishahmot outoine naamioineen ovat kuin surrealistisesta unesta, ja kaiken kaikkiaan pelin väriloisto on ruskeiden pelien aikana piristävää katseltavaa. Äänimaailma ei aiheuttanut suurempia säväreitä, ääninäyttelijät ovat tutun laadukkaita, mutta musiikki on parhaimmillaankin pimputtelua.
Lelu vai peli?
Simsin ja Sporen tapaan Viva Piñatakin tasapainoilee jossain pelin ja ohjelmalelun välillä. Varsinainen pelillinen sisältö on melko köykäistä ja keskittyy enemmän rentoon puuhasteluun kuin haastavaan suorittamiseen. Puutarhan hoitaminen värikylläisessä maailmassa on hyvin leppoisaa ja rentouttavaa.
Harmillista kyllä, hapannaamaisia etanaolentoja suuremmaksi rasitteeksi muodostuu jälleen pelin käyttöliittymä. Perustoiminnot, kuten lapio ja kastelukannu ovat helposti käsillä, mutta monet muut asiat on piilotettu turhan hämärästi valikkojen syövereihin. Esineiden ostaminen kaupasta on lähes piinallisen hidasta. Kiusallista on myös se, että vaikkapa karkkeja piñatoille syötettäessä namun saattaa pistellä poskeensa täysin väärä otus, jos tarkoitettu kohde ei ole ihan siinä karkkipötkön vieressä.
Samoin käyttöliittymä ei anna palautetta komentojen läpimenemisestä. Usein saa arvailla syytä, miksi mitään ei tapahdu, vaikka miten painelisi nappia. Ainakin testiversiossa esimerkiksi rakennusten ostaminen puutarhaan tökki pahasti.
Kamera, käy!
Kahden pelaajan co-op onnistuu samalla koneella, joten puutarhaa voi rakennella yhdessä kaverin kanssa. Live-moninpelissä voi vierailla toisten puutarhoissa ja tarhurin asettamista säännöistä riippuen myös möyhiä niitä. Esimerkiksi kavereilleen voi antaa täydet oikeudet puutarhan muokkaamiseen tai vaihtoehtoisesti kieltää kaiken muun paitsi katselun, jos haluaa suojella luomustaan muiden taiteellisilta visioilta.
Visioihin liittyen peli tukee myös Xbox Live Vision -kameraa mielenkiintoisella tavalla: kamera lukee Piñata Vision -korttien viivakoodeja ja luo peliin kaikenlaista lisäsälää koristuksista uusiin paperimassaotuksiin. Kortteja julkaistaan myös pelin nettisivulla, josta ne voi ladata vaikka kännykkäänsä ja ruudulta vilauttaa Vision-kameralle. Samoin omien piñatojen jakaminen muille toimii samalla periaatteella, eli pelin sisäisellä kameralla kuvatut elukat voi laittaa jakoon Vision-kameran ymmärtäminä kuvina.
Nokkelimmatpokkelimmat teistä ovat varmasti huomanneet, että vaikka Trouble in Paradise on jatko-osa alkuperäiselle Viva Piñatalle, sen nimestä puuttuu järjestysnumero. Kyseessä ei olekaan varsinainen kakkososa, vaan paremmilla moninpeliominaisuuksilla ja uudella sisällöllä päivitetty ykkösen uusinta.
Aika suuri osa viehätysvoimasta syntyy rauhallisesta askartelusta puutarhassaan ilman sen suurempia pitkän linjan tavoitteita tai merkittävää haastetta. Jos ensimmäinen Viva Piñata miellytti ja mieli tekee lisää karkkia, on Trouble in Paradise turvallinen hankinta.
88
