Yleisö istuu hissuksiin paikallaan ja katsoo, kun kaksi tai neljä pelaajaa lyö ylihintaisella mailalla keltaista palloa kentän jakavan verkon yli. Sää on aina aurinkoinen, pelikenttä poikkeuksetta virheettömän tasainen ja selostajan eloisuus STT:n uutistenlukijan tasoa.
Kun heittää ennakkoasenteensa syrjään All Star Tennis 99 on ihan kelpo julkaisu. Tennikset ovat vähän kuin hakkauspelit: säännöt pysyvät vakioina ja pelattavuus, ulkoasu ja pikkujipot määräävät kärjen järjestyksen.
All Star Tennis 99:ssä jippoja on kaksi, ällötyperä pommipeli ja kahdeksan tosielämästä lisenssoitua pelaajaa. Se, rikastuttaako ruudulla pomppivan polygonihahmon nimeäminen oikean pelaajan mukaan peliä yhtään, jääköön jokaisen itse mietittäväksi.
Outoja nimiä
Lisenssioktettiin kuuluvat Michael Chang, Jana Novotna, Gustavo Kuerten, Richard Krajicek, Amanda Coetzer, Conchita Martinez, Jonas Björkman ja Mark Philippoussis (kuulostaa hassulta lausuttuna). Maallikon silmissä tuntemattomia kaikki. Näiden lisäksi alter egonsa voi valita neljästä huonosti piirretystä, kuvitteellisesta hahmosta: listalla palloilevat Vanessa, Zoey, Leon ja Randy.
Pelipaikkoja on kahdeksan. Koska kenttien eriväriset päällysteet eivät vaikuttaneet pallon pomppimiseen havaittavasti, jäi taustagrafiikka ainoaksi eroksi.
Pelimuotoja on moneen lähtöön. Arcadepeli on nopea yksittäisottelu, jossa taistellaan tietokonetta vastaan. Ei yllätyksiä tällä osastolla, hahmo vastaan hahmo koettaa voittaa erän.
Smash-tila on varsinainen peli, jossa kaksi tai neljä pelaajaa mäiskii palloa verkon yli. Kaikki neljä pelaajaa voivat olla ihmisiä, jos koneeseen on liitetty multitap-laajennus. Turnausmoodissa pelaajia on kahdeksan, mutta näistä vain kaksi pelaa kerrallaan. Kyseessä on siis pyramidimainen tiputuspeli, joka kestää kelpo tovin.
Pommitennis on typerä variaatio, jossa pallon osumakohtaan nurmelle ilmestyy aina ruutikuula, joka räjähtää hetken kuluttua estäen näkyvyyttä ja heilauttaen liian lähelle eksynyttä pelaajaa.
Ei tateille
Vaikka peli ei tue analogitatteja, on pelattavuus mainio. Hahmot liikkuvat minne pelaaja haluaa, ja kurottelu ja syöksyminen pallon suuntaan hoituvat kuin luonnostaan. Napin lämäisy oikeaan aikaan ja samanaikainen suuntanuolen vääntö suuntaavat halutunlaisen iskun toivottuun suuntaan. Pelissä pitäisi olla huimat sata ja risat erilaista liikettä, mutta sain ohjaimesta irti noin neljä selvästi toisistaan eroavaa huitaisua. Niillä jo pärjää.
Grafiikka täyttää tehtävänsä. Pallon erottaa palloksi ja tyylikkäät iskut näytetään uusintoina, mutta mitään hienouksia, kuten pallopoikia, animoitua taustaa, viuhahtajia tai muuten häiriköivää yleisöä ei näkynyt.
Tennis on kertakaikkisen tylsä laji ja All Star Tennis 99 simuloi tylsyyttä ansiokkaasti. Varsinaisesti tätä kuitenkin uskaltaa suositella vain fanaattisimmille tennisfaneille. Onko heitä?
79
