Nevadan autiomaahan sijoittuva Area 51 on UFO-mytologian kultainen keskipiste, alue, jolle maapallolla vierailevien muukalaisten kehot salaperäisesti pudota mätkähtelevät. Siellä sijaitsee myös Yhdysvaltain armeijan salainen tukikohta, joka on mystisen muukakalaisinvaasion kohteena. Pelaajan on motivoiduttava siistimään alue vihollismielisestä materiaalista ja pelastettava lopulta maan ulkopuolisen älyn käsiin joutunut Juhan af Grann.
Area 51:n kolikkopelioriginaalin etuosaan on pultattu kiinni kaksi pyssyä. Kolikkopeliluolassa kyseisen genren pelit ovat hyviä hetken hauskuuttajina, mistä ovat todisteena Virtua Copit ja Time Crisis -hittipelit. Pyssypulasta kärsivälle PC:lle siirrettynä Area 51 Virtua Copin tavoin tuntuu vääjäämättä riisutulta. Hiiri on loppujen lopuksi kurja pyssyn korvike.
Kähyisten kolikkopelien kulkeutuminen koteihin on vääjäämätöntä. Joskus täytyy kuitenkin ihmetellä miksi moinen vaiva on nähty. Area 51:n kääntämiseen tuhraantuneella energialla olisi taatusti saatu aikaan jotain edes hieman yleishyödyllisempää ja järkevämpää. Toisaalta ohjelmoijillakin on oltava töitä.
Area 51:n toteutus eroaa mainituista pyssyttelyhiteistä. Vektorit on unohdettu ja taustalla pyörivä videokuva luo pohjan muukalaisten metsästykselle. Taustojen päälle pläntätyt tylsännäköiset ja rumat vihollisspritet tupsahtelevat näkyville kaikista mahdollisista koloista ja onkaloista. Silloin tällöin omatkin tiimikaverit hypähtävät ruudulle ja heidän kurittamisestaan sakotetaan osumilla.
Vihollisten lisäksi muutakin ruuduntäytettä, kuten ikkunoita ja tynnyreitä, on lupa ampua. Osa esineistä räjähtää osuman merkkinä, osa puolestaan ei, mikä latistaa tunnelmaa. Lisäapua saa ampumalla power up -tunnuksia. Haulikot ja konekiväärit helpottavat etenemistä aikansa. Jopa kranaatteja on tarjolla laiskimmille hiiren heiluttajille.
Siinä vaiheessa kun hiirikäsi edes hieman ehtii lämmetä, lopputekstit tupsahtavat yllättäen ruudulle. Hetkeksi epäusko iskee, ohjekirjaankin on vilkaistava ja pelin asetukset käytävä läpi. Lopulta karu totuus on kuitenkin hyväksyttävä: peli hurahti läpi epähuomiossa ensi-istumalta ilman ihmeempää yritystä. Vaikeustasoa voi sentään virittää haasteellisemmaksi, mutta se ei peitä sitä tosiasiaa, että pelattavaa on tarjolla häkellyttävän vähän.
Area 51:stä jää tyhjä olo. Turhempaa kolikkopelikäännöstä on vaikea keksiä. Jos sen mukana tulisi Virtua Copin kanssa yhteensopiva pyssy, pelin olemassaoloon olisi edes pienen pieni oikeutus. Käsittämätöntä on myös se, että tämän kurjuuden kasaamiseen, kauppaamiseen ja kääntämiseen on tarvittu peräti kuuden eri firman/tiimin (saumatonta?) yhteistyötä. Kuka puhuikaan voimavarojen tuhlauksesta?
55
