Loistavan fysiikan loihtimista kurveista on harvoin irronnut niin paljon iloa kuin Assetto Corsassa.
Italiassa osataan tehdä urheiluautojen lisäksi myös niiden simulaattoreita. Pari vuotta sitten julkaistu Assetto Corsa valloitti PC-simukuskien sydämet ja yrittää hurmata nyt konsolistitkin.
Konsolikäännös ei tee kompromisseja. Auton alustan ominaisuuksien, massan ja renkaiden pidon pyhä kolminaisuus mallinnetaan viimeisen päälle huolellisesti. Moderni urheiluauto on tuntuvasti jäykempi kuin perä keinuen kulkeva kasarisportti.
Ajokin massasta voi aavistaa määrän ohella myös sen jakautumisen. Pitkäkeulaisella Mercedes-Benz SLS AMG:llä on tyystin eri jarrutuspaikat ja kaarrekäytös kuin KTM X-Bow R -ratalelulla, vaikka molempien (rata)suorituskyky on samassa pallopuistossa.
Ajofysiikan tarkkuus realisoituu loogisesti. Uudehkoa urheiluautoa, kuten Ferrari 458 Italiaa, on helpompi viedä äärirajoilla kuin tuunattua Fiat 500 -kauppakassia. Assetto Corsa asettaa konsolikulmasta katsoen Gran Turismon ja Forzan simuväitteet perspektiiviin. Vaikka samat selkäydinreaktiot toimivat kaikissa, Assetto Corsa vaatii konsolikilpailijoitaan tuntuvasti hienovaraisempaa tatsia.
Huolellisen mallinnuksen takia autoarsenaali ei ole lähimainkaan turismoluokkaa, mutta mukaan otetut kaarat on valittu ja virtualisoitu taitavasti. Kaikkea löytyy: etu-, taka-, nelivetoa, etu-, keski- ja takamoottoria, koppiautoa ja formulaa, legendaarisia klassikoita ja uutuuksia. Autot tuntuvat rattia rutistaviin näppeihin selvästi erilaisilta, enkä jäänyt kaipaamaan tuhatta perheautoa.
Kattauksesta huomaa kehittäjän italialaisen taustan, sillä kotimaata ja -mannerta suositaan: Ferrareita ja Lamboja löytyy Bemarien ohella enemmän kuin muita merkkejä. Autoista täytyy erikseen kehaista erinomaisia, räyhäkän repiviä pakoääniä. Mekkala on ihan toista luokkaa kuin GT:n geneerinen pörinä.
Euroopan kiertue
Tärkeä osa fiilistä ovat mahdollisimman aidot radat. Assetto Corsan pikkutarkasti laserskannattujen baanojen kanttarit, töyssyt sun muut pienemmät epätasaisuudet tuntuvat ratissa ja pidossa. Jos joka renkaan alla ei ole tasaista asfalttia, kaasu- ja jarrupolkimia pitää kohdella todella hellästi.
Radat sijoittuvat ainoastaan Eurooppaan, mikä ei minua haittaa, sillä jokaisessa pelissä ei tarvitse olla Laguna Secaa tai Suzukaa. Eurooppaan keskittyminen antaa tilaa viime vuosina harvemmin nähdyille radoille, kuten Kunos Simulazionin kotiradalle Vallelungalle ja letkeästi kaartelevalle Zandvoortille. Ja, ah, Imola, en olekaan törmännyt tähän mäkiseen herkkuun sitten PSonen Formula Onen. Ja totta kai, onhan mukana tietysti Nürburgringin formularata ja urheiluautojen kuuluisa koetinkivi Nordschleife.
Monzan valikoima ansaitsee kunniamaininnan, sillä nykyisen shikaanipainoksen ohella rattia veivataan historiallisilla vuoden 1966 profiileilla: alkuperäisellä hengenvaarallisen nopealla maantieradalla ja sen kallistetulla ovaalilla jatketulla 10 kilsan versiolla. Niitä kelpaa päästellä silmämunat kuivana muinaisilla siivettömillä neppisformuloilla.
Uudet, turvallisuuden nimissä kuohitut formularadat puuttuvat, mikä on vain plussaa minun kirjoissani. Kaiken kaikkiaan pienehkö, mutta taatusti vaihteleva ratasetti, kaipasin oikeastaan vain Le Mansin pitkää rataa.
Viilasin kierrosaikojani ylemmän keskikastin Logitech G29 Driving Force -ratilla, mikä riitti mukavasti kilpureiden hallintaan. Kelpo metallipolkimista huolimatta olen sen verran amatööri, että kun ajoin tosissaan kilpaa, jouduin turvautumaan ABS-jarruihin ja 50 prosentin ajonvakautukseen. Parin illan perusteella Assetto Corsa tottelee siedettävästi padiakin, mutta ajoapuja tarvitaan selvästi rattia enemmän, koska ainakaan minun peukaloni ei kykene kovin tarkkoihin ohjausliikkeisiin.
Opettele ajamaan
Pelillisyys ei kuulu Assetto Corsan vahvuuksiin. Muodikkaita kokemustasoja, krediittejä tai autojen ostamista on turha odottaa. Jos kaipaa kädestäpitelyä, palkintoja ja egon hivelyä, joutuu taatusti pettymään. Uramoodin kisojen ajaminen avaa vain lisää urakisoja ja kourallisen PSN-saavutuksia. ”Pelkän” ajamisen ja oppimisen riemun pitää kelvata palkinnoksi.
Toisaalta kaikki olennainen sisältö on heti käytettävissä, ratoja tai autoja ei pihtailla. Minulle kelpasi, koska autojen hienovarainen ote tiehen kääntyy nopeasti itseään ruokkivaksi zone-kokemukseksi. Pelkkä aika-ajo kivalla radalla on, no, todella kivaa.
Yksinpelissä veivataan usein samoja ratoja liki kyllästymiseen asti, autot vain vaihtuvat. Toisto tosin on tarpeen, koska easy-algoritmi ajaa sen verran lujaa, että voittoon ei ole niin mitään saumaa ilman ratatuntemusta. Kone ajaa kovaa mutta konemaisesti: ajolinjalle on turha tunkea viime tingassa tai auto pusketaan armotta nurtsille. Kone ei tee suoranaisia virheitä, mikä tietysti pakottaa kyttäämään niitä ihan oikeita ohituspaikkoja. Helpompi vaikeustaso ilmenee lähinnä virtuaalikuskien aikaisemmissa jarrutuspaikoissa, ei niinkään kaarre- tai huippunopeuksissa.
Mokien kelaamista ei tueta, mikä vaikeustasoon ynnättynä kasvattaa kisapaineen hetkittäin (inho)realistisiin sfääreihin. Se tunne, kun kahden kierroksen kärsivällisen saalistuksen ja onnistuneen ohituksen jälkeen vedät pitkäksi Imolan tokavikassa mutkassa. Olen, köh, kaivannut. Ei vaan, kyllä auton pitäisi perhana vieköön pysyä hyppysissä edes muutaman kierroksen verran.
Konsolicorsan moninpeli oli ainakin julkaisun tienoolla vähän erikoinen, eikä silleen pikantin hyvällä tavalla. Tarjolla on liuta kiinteitä kisa-auloja, joissa ajetaan aina samaa rataa samoilla autoilla. Suosituimpia kisoja ovat Nordschleifen erilaiset ratapäivät, joissa ei varsinaisesti ajeta kilpaa ensinkään. Silloin kun kisaa ajetaan, vähintään kolme neljäsosaa osanottajista lopettaa sen kesken, koska sijoitus ei miellytä. Sinänsä tietysti ihan sama, koska minkäänlaista edistymissysteemiä ei ole. Nettipelissä olisi parantamisen varaa ja paljon.
Assetto Corsa on köyhästä nettipelistään huolimatta selkeä ykkösvalinta autosimua isolla ässällä kaipaavalle. Kunnon ratin omistavien turismo- tai forzakuskienkin kannattaa dipata jalkansa altaan syvään päähään, sillä äärimmäiset kokemukset avartavat maailmankuvaa.
Assetto Corsa
Arvosteltu: PS4
Saatavilla: Xbox One, PC
Kunos Simulazioni/505 Games
Moninpeli: 2-16
Ikäraja: 3
90
