www.battlefield.com
Vaikka ruotsalaiset eivät ole sotineet vuosiin, he osaavat tehdä touhusta mainiota viihdettä. Dice esitteli studiollaan Battlefield-sarjan seuraavat osat, Bad Company 2:n ja 1943:n.
Ruotsin peliteollisuudella menee yhtä kovaa kuin musiikilla, sillä maassa on useita menestyviä pelitiimejä. EA:n omistama kaksisataahenkinen Dice on yksi suurimmista. Firma tunnetaan paitsi erinomaisista Battlefield-räiskinnöistä, myös Mirror’s Edge -tasoloikasta (Pelit 11/08, 91 + Pelit suosittelee).
Alkukeväästä Dice ilmoitti tekevänsä jatkoa Battlefield Bad Companylle (Pelit 8/08, 80 p) ja Battlefield-sarjan arkkivaarille Battlefield 1942:lle (Pelit 10/02, 93 p + Pelit suosittelee). Dicen tuottaja Karl-Magnus Troedsson naurahtaa, kun vertaan Battlefield 1943: Pacific -projektia jatko-osavitseihin, joita EA:n Dice-kaupasta syntyi: "Ei Battlefield 1943 -peliä seuraa 1944, 1945, vaikka meillä on sarjalle 3–4 vuoden aikajänteellä suunnitelmat mietittynä. Battlefield 1943 on uuden konseptin kokeilu, sillä haluamme testata, miten hyvin pelkästään digitaalisesti levitetty peli menestyy nykyaikana."
"Xbox 360 ja PS3 ovat testiin erinomaisia alustoja, sillä niiden markkinoita ei ole kyllästetty tiimivetoisilla räiskinnöillä. En osaa sanoa, miten Battlefield 1943 -kokeilu kesän jälkeen etenee. Toki suunnittelemme lisäkenttiä, uusia pelimuotoja ja yksiköitä. Niiden kohtalo, kuten pelin hinnoittelukin, ovat vielä auki. Tiedän vain, että Battlefield 1943 on selvästi halvempi kuin hyllypelit."
Sota on ikuista
Battlefield 1943 on uusversio seitsemän vuotta sitten ilmestyneestä PC-räiskintä Battlefield 1942:sta. Nettiräiskinnässä on 24 pelaajan nettimoninpeli, jossa ei ole lainkaan yksinpelikampanjaa. Vaikka peli saadaan yhtä aikaa PC:lle, Xbox 360:lle ja PS3:lle, eri koneiden omistajien kanssa ei pääse leikkimään, vaan porukat jaetaan omille servereilleen.
Battlefield 1943:n vahvuus piilee siinä, että räiskintä ei pyri edes näennäisrealismiin, vaan toiminnan keskiössä on hektinen korkkarisota. Keisarilliset sotilaat nousevat Zerolla ilmaan lentotukialukselta kohti kivenheiton päässä olevaa Wake-atollia, hyppäävät laskuvarjolla kentälle, valtaavat sen ja lähtevät jyristelemään tankin puikoissa kohti amerikkalaisasemia.
Rintamalinjan keskustaan jytisee pommikoneiden mattopommitus, hävittäjät rynnäköivät sekaan ja tankit iskevät jalkaväkimiesten keskelle. Liki kaikki maastossa tuhoutuu puista siltoihin. Ainoastaan bunkkerit ovat ikuisia, jotta nurmiporillekin olisi edes jossain suojapaikka sodan kauhuja vastaan. Taistelukentällä taistellaan strategisten pisteiden hallinnasta. Kun saa vallattua kaikki kentän lippupaikat, tehtävä päättyy.
Pelasin lähiverkossa tuntitolkulla alpha-versiota Xbox 360:lla ja kokonaisuus vaikutti toimivalta. Ohjauksessa oli paljon hienoja yksityiskohtia kuten se, että luodit eivät ole magneettisia, vaan kutien sijasta piippu väännetään kohti vihollista. Moisesta tulee heti +10 immersioon. Rautatähtäin singahtaa tähdätyn miehen yleiseen suuntaan, joten pelaajan vastuulle jää hienosäätö, kuten ennakon arviointi, mutta osuma ei ole automaattinen.
Ei mitään uutta PC-rintamalla
Tiedä sitten, kuinka pitkään Pacific pystyy pitämään otteessaan, sillä ensi alkuun karttoja on luvattu mukaan vain kolme kappaletta: Wake, Guadalcanal ja Iwo Jima. Niissä on kussakin oma tunnelmansa, sillä viidakkoinen Iwo Jima keskittyy jalkaväkitaisteluun, U:n muotoinen Wake on huonosti puolustettavan muotonsa takia intensiivinen häröpallo ja Guadalcanal painottuu sotakoneisiin.
Alkuperäinen 1942:n hahmoluokkavalikoima tiivistetään kolmeen. Kiväärimies keskittyy tankkien korjaamiseen ja jalkaväen niittämiseen kaukaa osuvalla puoliautomaattikiväärillään. Konepistoolimies toimii taistelukentän yleismies H. Jantusena ja singolla aseistettuna uhkaa jopa tankkien ylivaltaa. Tarkka-ampuja kikkailee pudottamalla piilostaan muita kiikarikiväärillä tai tuhoaa vaunuja TNT-paketillaan. Kaikki pelaajat halutaan pitää netissä samalla viivalla, joten miehille ei saa ahkerasti pelaamallakaan uusia aseita tai ominaisuuksia.
Battlefield 1943 toimii taatusti konsoleille, mutta ennakon perusteella jäi mietityttämään, kuinka vuosia vanha ja raa’asti karsittu nettiräiskintä menestyy nykypäivän tietokoneella. Dicellä uskotaan, että seitsemässä vuodessa on ehtinyt pelaajapolvi uusiutua ja PC-alokkaitakin riittää rintamalle.
Huonoa seuraa
Vasta syksyllä PC:lle, Xbox 360:lle ja PS3:lle ilmestyvästä Battlefield Bad Company 2:sta näytettiin ainoastaan vauhdikas video, ja valtaosa faktoista jäi pelkkien lupausten varaan. Pätkä alkoi antisankarinelikon jutustelusta, joka muuttui kiihtyvällä tahdilla väkivaltaiseksi tiedusteluretkeksi talviseen kylään. Loppukliimaksina oli Bond-henkinen takaa-ajo, jossa venäläiset yrittivät suistaa rekan varastaneen B-komppanian ryhmän alas vuoristotieltä. Videon perusteella tulitaistelu toimii yhtä hyvin kuin ykkösosassa, vaikka alppikyläkartta oli ahdas putki ja tekoäly toimi tarkasti käsikirjoitetussa talutusnuorassa.
Ylilyödystä toimintaelokuvamaisuudesta huolimatta menon uhataan olevan ykkösosaa realistisempaa, vakavampaa ja autenttisempaa. Se on huono enne, sillä itsensä vakavasti ottavia machoräiskintöjä maailmassa piisaa. Alkuperäisessä Bad Companyssa nimenomaan toimi huoleton Likainen tusina -henki. Troedsson onneksi hälventää huolta: "Autenttisuudella tarkoitetaan aseiden ja kaluston toimintaa. Sotalaitteet kuulostavat, näyttävät ja tuntuvat todellisilta. Vitsejä on toki karsittu, mutta tarina ja hahmot eivät ota itseään edelleenkään kovin vakavasti."
Kaikki nurin
B-komppanian käytössä ovat kaikki sotatekniikan herkut taisteluhelikoptereista tykistöön. Tehtävissä esimerkiksi tuhotaan tankit näyttämällä taivaalla kaartelevalle rynnäkkökoneelle laserosoittimella maalit. Tulituki riippuu tehtävästä. B-komppanian rämpiessä viidakossa kaukana kaikesta, myös apujoukot ovat heikommat.
Lisääntyneiden sotakoneiden myötä parannetaan myös ympäristön tuhoutumista. Rakennukset sortuvat tykistökeskityksissä, jolloin katot romahtavat sisään ja seinät hajoavat osiin. Talosta irronneen betonilohkareen taakse hyppäävä mies ei ole suojassa, sillä jo kertaalleen kaatuneet seinätkin murtuvat tulituksessa vielä pienemmiksi kokkareiksi. Ympäristö myös huomioi luotien läpäisykyvyn, joten latoon piiloutuneen sala-ampujan voi kaataa konekiväärisarjalla seinän läpi.
Moninpeli nostetaan yksinpelikampanjan rinnalle yhtä tärkeään rooliin pelisuunnittelun painotuksessa. Kakkososan vahvuudeksi mainostetaan tiimivetoista verkkopeliä, jota tuetaan ajoneuvoilla. Tiimiläiset voivat esimerkiksi ajaa yhdessä mönkijää, jossa toinen ohjaa mopoa ja kakkoskuski räiskii ympäriinsä kiinteällä konekiväärillä. Tosin kehitystyö on vielä sen verran vaiheessa, että kovin tarkoista yksityiskohdista kaluston osalta ei suostuttu paljastamaan.
Battlefield Bad Company 2:n esittely jätti enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia, sillä valtaosaa suunnitelluista yksityiskohdista ei ole vielä lyöty lukkoon. Ainoastaan se vannottiin varmaksi, että peli ilmestyy syksyllä.
Arvostelu on luettavissa
www.pelit.fi:ssä 5.5.2009.
