www.battlefield.com
B-komppanian kööri palaa setä Samulin palvelukseen entistä vakavammissa tunnelmissa. Poissa on kullan metsästys, tilalla on kovempi panostus moninpeliin.
Ensimmäinen Bad Company oli tukholmalaisen Dice-studion yritys siirtää Battlefield konsoleille. Leffarealistista sotaa piristettiin särmikkäällä yksinpelillä, jossa pahasuinen nelikko käy omaa sotaansa Kolme kuningasta -elokuvasta tutussa veijarihengessä. Bad Companyn Se Juttu (tm) oli hajoava ympäristö: lähes kaiken pystyi räjäyttämään hammastikuiksi, eikä mikään seinä suojannut loputtomiin.
Kakkososassa tuttu jengi on mukana tapahtumissa, mutta fokus on selvästi vähemmän veikeissä hahmoissa ja enemmän uusitussa moninpelissä. Se näkyy jo pelin kannesta, jossa leveästi hymyilevän käsikranaatin sijasta on yrmy perussotilas.
Yksinpelistä oltiin vielä vaitonaisia, mutta jotain dataa tuottaja Gordon Van Dyke suostui vuotamaan. "Tuttu ryhmä on mukana, mutta tällä kertaa he eivät ravaa vain oman hyvän perässä. Huulta heitetään, mutta yleistunnelma on ykkösosaa synkempi ja vähemmän veijarimainen", selventää Van Dyke.
Ykkösosan nelikko on sijoitettu Alaskaan, kun maailmanpoliittinen tilanne kärjistyy äärimmilleen. Venäläisillä on uusi superase, ja Yhdysvaltoja uhkaa hyökkäys. Vaikka matka alkaa lumisesta pohjolasta, torjutaan vihollisia kaikilla Amerikan mantereilla. Luvassa on taistelua niin hangessa kuin tropiikissa. Nähdyn perusteella Dice on saanut puristettua tutusta moottoristaan irti entistä enemmän tehoja. Lumi- ja viidakkopätkät näyttivät todella komeilta ja piirtoetäisyydet ovat huikeita, myös konsolilla.
Oli jo aikakin
Kokeiltavana oli moninpeli PS3:lla. Ensimmäisen Bad Companyn tavoin tiimit ovat nelihenkisiä, ja kentissä taistellaan kontrollipisteiden hallinnasta jalan ja kulkuvälineillä. Tältä osin ei siis mitään uutta, mutta muuttunut pelituntuma pääsi yllättämään.
Tärkein ero vanhaan on yllättävä: aseet tekevät huomattavasti aikaisempaa enemmän vahinkoa. Aseiden tehomuutos on todella, todella hieno asia. Itselleni Battlefieldien suurin ongelma on ollut juuri aseiden tehottomuus, sillä mikään ei ärsytä enemmän kuin lippaallisen tuhlaaminen per vastustaja.
Kohde kaatuu parista lyhyestä sarjasta kuten pitääkin, ja pääosuma kiikarikiväärillä lopettaa lennon kerrasta. Parannus tekee taistelusta huomattavasti aikaisempaa dynaamisempaa ja vikkelämpää, kun osapuolet eivät jää röpöttelemään toisiaan pitkiksi ajoiksi.
Liikkuminen ja selustaan kiertäminen ovat päivän sanoja. On yllättävää, että Dicellä suostuttiin muuttamaan ikiaikaista Battlefield-kaavaa, jossa kohteella pitää aina olla mahdollisuus piiloon hyppäämiseen ensiosuman jälkeen. Ilmeisesti Modern Warfaren vaikutus tuntuu myös Tukholmassa.
Sikarokote
Terveyssysteemi on myös uudistettu, mikä on hiukan kaksipiippuinen juttu. Ensimmäisen Bad Companyn adrenaliinipiikillä parantaminen ja palkkeina katoava terveys toimivat omalla vanhakantaisella tyylillään hyvin, mutta niistä on kakkosessa luovuttu. Tilalla on puskahuohotus, jossa terveys palautuu itsestään, kunhan hahmo on riittävän kauan piilossa kykkimässä.
Onneksi parantumisnopeus on niin hidas, että moiseen ei yleensä ole varaa kuin erikoistilanteissa. Tavallisempi parannustapa toiminnan keskellä on ensiapupaketin käyttö, ja paketteja saa vain lääkintämieheltä. Näin eri hahmoluokkien merkitys korostuu ykkösosaa enemmän, ja uudelleen syntymistä odotellessa luokan valinnalla on merkitystä.
Parhaiten uutta Bad Company -tunnelmaa voi kuvata sanalla PC-tyylinen. Vaikka peli pyörii PS3:lla, on grafiikka erittäin näyttävää ja nopeaa. Kontrollit ovat tarkat, ja taistelu sujuu sulavasti kuin luonnostaan. Ainoastaan ajoneuvojen ohjaus tuntuu edelleen hankalalta, erityisesti panssarivaunun kanssa tattiohjauksella ei aina oikein tiedä, mihin päin vaunun runko osoittaa. Tötöily koitui usein kohtalokseni, sillä kyljen näyttäminen viholliselle ei ole hyvä idea.
Bad Company 2 vaikuttaa lyhyen moninpelisession perusteella erittäin hyvältä. Lisäbonusta tulee siitä, että Van Dyke lupailee pelin käyttävän dedikoituja palvelimia moninpelissään. Take that, Modern Warfare 2.
B-komppanian kööri palaa setä Samulin palvelukseen entistä vakavammissa tunnelmissa. Poissa on kullan metsästys, tilalla on kovempi panostus moninpeliin...
Lue koko artikkeli Pelit-lehden marraskuun numerosta tai
www.pelit.fi:ssä 7.1.2010.
Sillä aikaa, kun olemme odotelleet Suomen kuuluisimman pelitalon Remedyn uusinta tuotosta, muut pelitalot eivät ole levänneet laakereilla. Viime aikoina suomipelejä on ilmestynyt tiuhaan tahtiin eivätkä tulokset ole hassumpia.
Jo pari vuotta sitten Housemarquen Ilari Kuittinen huomautti, että konsolien latauspalvelut ja yleensäkin digitaalinen jakelu voivat olla monen pelitalon pelastus. Niin kävi. Pelien tarve nettipalveluissa on huikea, jotta niihin saadaan kävijöitä (eli rahaa) ja toisaalta pikkupelien kehittäminen ei ole niin kallista ja aikaa vievää kuin suurempien projektien.
Eivät suomipelit kuitenkaan pelkästään pikkupelejä ole, hyvänä esimerkkinä entisen avustajamme Kim Soaresin johtaman Nitro Gamesin East India Company, johon on julkaistu jo kaksi ladattavaa laajennusosaa. East India Company on huhujen mukaan päässyt kehityskustannusten suhteen jo omilleen.
Toinen iso julkaisu Shattered Horizon on pitkään 3D-mark-ohjelmia tehneen Futuremarkin ensimmäinen varsinainen peli, joka on arvosteltu sivulla 45. Shattered Horizonia levittää firman omien nettisivujen lisäksi Steam.
Varsinainen menestystarina on RedLynxin Trials HD, jota on Livessä myyty jo yli puoli miljoonaa kappaletta. Trials HD on laajenemassa verkkolatauksina, eikä pelkästään uusina ratoina, vaan sisältöä on luvassa enemmänkin. RedLynxin loikka puhelimista Xboxiin onnistui yli odotusten.
Frozenbyten Trine käväisi jenkkilatauslistan kakkosena ja se on myynnissä Steamissa ja PS3 Networkissä. Trinen tekemistä muistellaan sivulla 64.
AppStoren suomipeleistä Elias Pietilän Pajatzon jälkeinen Wooden Labyrinth 3D palkittiin parhaana opiskelijan tekemänä iPhone-pelinä Apple Design Awards -gaalassa. Amerikkalainen uutiskanava MSNBC puolestaan valitsi Secret Exitin tekemän Zen Boundin vuoden parhaimpien iPhone-pelien joukkoon. Aikaisemmin jo Petri Purhon Crayon Deluxe on kerännyt useita palkintoja.
Mikäpä tässä siis on ensi vuotta odotellessa. Silloin ilmestyvät ainakin Sauma Technologiesin Hours of War, selaimella pelattava massiivimoninpeli, joka sijoittuu toiseen maailmansotaan, Pixolanen Rust Buccaneers -merirosvopeli PS3 Networkiin, Housemarquen Dead Nation samaan palveluun sekä ensimmäinen suomalainen Wii-peli Lead the Meerkats Inaria Interactivelta.
Suomipelattavaa siis riittää. Myös se Alan Wake on ilmestymässä kevään kuluessa.
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille lukijoillemme!
