www.bioshock2game.com
Valtameren pohjalla uinuu kaupunki nimeltä Rapture.
Teollisuuspohatta Andrew Ryan visioi Rapturesta yksilönvapauksien ja yritteliäisyyden auvolan. Ryan halusi valikoida parempia ihmisiä parempien ihmisten kaupunkiinsa. Tieteilijöitä, taiteilijoita ja liikemiehiä, ei mitään loiseläjiä ja yksilöä tukahduttavien aatteiden ja uskontojen kannattajia. Suurmiehen idealismi ja ihmisen todellinen luonto olivat kuitenkin peruuttamattomasti ristiriidassa.
Sisällissotaa myöhemmin Rapture on oman utopiansa irvikuva. Se on hullujenhuone, jonka jäljellä olevat asukkaat ovat geenimuuntelulla tärveltyjä ihmisraunioita. Mikä surullisinta, Andrew Ryan eli nähdäkseen unelmiensa kuoleman.
Bioshock 2 harppaa Rapturen sisällissodasta kymmenen vuotta eteenpäin. Ryanista muistuttavat enää kolhitut monumentit ja rätisevät ääninauhat, sillä vedenalaisessa kaupungissa puhaltavat uudet tuulet. Suurmiehen varjosta esiin astunut tohtori Sofia Lamb haluaa levittää Rapturen asukkaille kollektivismin ilosanomaa. Sääli niitä, jotka eivät ole valmiita vastaamaan kutsuun.
Rapturen uudella valtiattarella on vastustajansa, jotka saavat täydellisen pelinappulan ensimmäisestä Isukista. Kyse ei ole mikä tahansa sukelluspukuheppu, vaan alkuperäinen prototyyppi, jota on pidetty jäissä kaupungin perustamisesta asti. Isukkihan tekee juuri niin kuin käsketään, vai mitä?
Niin hyvässä kuin pahassa, Bioshockin ainutlaatuinen tunnelma on tallella myös Bioshock 2:ssa.
Valtameren pohjalla uinuu kaupunki nimeltä Rapture...
Lue koko artikkeli Pelit-lehden tammikuun numerosta tai www.pelit.fi:ssä 3.2.2010.
Digitaalinen pelaaminen ylittää laatikkoversioiden myynnin tänä vuonna, ennustaa EA:n pääjohtaja John Riccitiello. Hän muistuttaa, että jos pelimyynnin lisäksi otetaan huomioon koko muu pelaaminen verkossa ja niiden kuukausimaksut, mikromaksut ja muu rahaliikenne, digipuoli pääsee jo 40–45 prosenttiin. Tämä on aika kovaa puhetta firmalta, joka on maailman suurin pelipakettien myyjä.
Vielä kovempia sanoja latelee Square Enixin hallituksen puheenjohtaja Yoichi Wada. Hän ennustaa, että koko konsolilaitepuoli häviää. "Ennen pelialustana olivat laitteet, nyt verkko. Kohta laitteita ei enää tarvita, vaan mikä tahansa päätelaite mahdollistaa pelaamisen", hän latelee marraskuun lopun MCV-lehdessä. Hänen mukaan sosiaaliset ja selainpelit tulevat kasvamaan räjähdysmäisesti, mikä tarkoittaa vaikeuksia jakelijoille ja myyjille: "He tulevat kärsimään uudesta ajasta, jolloin interaktiivinen viihde siirtyy laitteessa pyörivästä softasta serveripohjaiseen tarjontaan, pelien striimaukseen ja digitaaliseen jakeluun."
Wada ennustaa, että kymmenessä vuodessa meillä on televisioon sisään rakennettu Xbox Live, levyasematon Playstation ja suurella kiintolevyllä varustettu Wii, joita kaikkia ruokkii paksu nettipiuha.
Eidosin johtaja Ian Livingstone ennustaa myöskin laatikkopelien häviämistä, mutta hänen mielestään syynä on käytettyjen pelien kauppa. Koska pelitalot eivät saa penniäkään käytettyjen pelien kaupasta, peleihin liitetään yhä enemmän aktivointikoodeja ja muita toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että peliä ei myydä uudelleen. Pelikauppiaitten elinkeinosta taas käytetyt pelit tuovat suuren osan. Livingstonen mielestä tämä johtaa väistämättä laatikkopelien vähenemiseen.
Pelien digitaalinen jakelu kasvaa kymmenien prosenttien vuosivauhdilla. Steam on näistä suurin, joidenkin arvioiden mukaan sen osuus on peräti 70 prosenttia, ja perässä seuraavat Gamers’ Gate, Direct2Drive ja Impulse. Digijakelijoiden menestys on jopa saanut jotkut pelijulkaisijat innostumaan uudelleen PC:stä: "Monien julkaisijoiden mielestä digijakelu on pelastamassa PC-pelaamisen", sanoo Stardockin CEO Brad Wardel Game Streamerissä. Hän arvioi, että tällä hetkellä digijakelun osuus PC-peleistä on noin neljännes, mutta sen odotetaan tuplaantuvan parissa vuodessa. Valve muun muassa kasvoi vuodessa (syyskuu 08–09) 97 prosenttia ja Direct2Drive 56 prosenttia.
Digijakelussa on siis tulevaisuus – tai ei edes tulevaisuus, vaan nykyisyys. Ja mikä ettei olisi: digimuodossa peliä on varastossa loputtomiin ja sitä voi periaatteessa myydä hinnalla millä hyvänsä. Vielä tällä hetkellä digijakelijoilla on sopimus jälleenmyyjien kanssa samasta hinnoittelusta uusien pelien kohdalla, mutta muutama viikko myöhemmin hinnan voi pudottaa huoleti puoleen. Esimerkiksi Steamin hullut päivät (nyt Mirror’s Edge hintaan 3 euroa!) sai eräänkin toimittajamme ostamaan lähes kymmenen peliä, joita hän ei edes tiennyt haluavansa.
PC:n kohdalla digijakelu on täysin luontevaa ja luonnollista, ihme, että sen syntyminen kesti näin kauan. Se, että digijakelu saa pelijulkaisijat uudelleen innostumaan PC-peleistä, on todella tervetullutta. Ja tuskinpa konsolitkaan kaukana perässä tulevat.
Tervetuloa digiaika!
