Jatko-osassaan jroolipeli Bravely ottaa urheasti pesäeron edeltäjäänsä. Et ikinä arvaa minkä!
Pari vuotta sitten ilmestynyt Bravely Default oli kaksijakoinen peli. Toisaalta se oli piristävän perinteinen, Final Fantasy -sarjan juuria kunnioittava vuoropohjainen ropellus, jossa oli vaikuttavan monipuolinen ja vapaa hahmonkehitys. Bravely Default oli toinen niistä peleistä, jotka todistivat minulle, että Squarella työskentelee edelleen henkilöitä, jotka ymmärtävät, mikä tekee hyvästä Final Fantasystä hyvän.
Toisaalla sen loppu oli kamalinta, itseään toistavinta kuonaa mitä olen missään pelissä nähnyt, kun heppoisen tekosyyn ja rinnakkaisulottuvuuskikkailun vuoksi sankartiimi pakotettiin toistamaan alkupelin työsuorituksiaan aina vaan uudestaan kunnes pääpahiksen suunnitelma toteutui. Toki suunnitelman pystyi estämään oma-aloitteisuudella, mutta moisesta palkittiin epäloogisesti huonolla loppuratkaisulla.
Kun Bravely Defaultin suora jatko-osa Bravely Second on vihdoin rantautunut myös läntisille rannoille, selviää oppiko poika isänsä virheistä.
Ammatinvalintakysymys
Vaikka nimi on rohkeasti erilainen, Bravelyt ovat ihan oikeasti undercover Final Fantasyjä pelimekaniikkaansa myöten. Paljon enemmän kuin esimerkiksi yksikään Final Fantasy, jonka nimi loppuu numeroon XIII. Se tarkoittaa siis vuoropohjaisia, satunnaisia taisteluita, maailmankarttoja, luolastoja, tarinaa ja sankariporukan varustetasoa edistäviä kaupunkeja sekä erinomaisen monipuolista hahmonkehitystä.
Kuten Defaultissa, myös Bravely Secondin hahmonkehitys pohjaa Final Fantasy III:n ja V:n vastaavaan, vapaasti vaihdettaviin ammatteihin perustuvaan malliin. Hahmot nousevat omien tasojen lisäksi tasoja ammateissaan. Ammateissa opittuja kykyjä voi lainata toisiin, ja kun eri ammatteja on peräti 30 kappaletta, mahdollisuudet hahmon uravalinnoissa ovat kiitettävän vapaat.
Ammatit vaihtelevat tavallisista fantasiakliseistä erikoisempiin nippon-näkemyksiin. Suurin osa Defaultin ammateista on mukana, uusista tavallisempia ovat mustan- ja valkoisen maagin uudet versiot velho ja pappi, erikoisin vampyyrin korvaava catmancer, joka oppii vihollisten hyökkäyksiä. Taikapisteiden sijaan catmancer vaatii taitojensa käyttöön mitäpä muutakaan kuin kissanruokaa.
Mutta vapaa ammatinvaihto on vasta puoli ateriaa, todelliset hyödyt paljastuvat kun alkaa yhdistellä eri ammattien voimia.
Annan esimerkin. Velhon oma kikka on muokata taikojaan. Perusmuodossaan taiat ovat kaikkiin vihollisiin osuvia eri elementtien vahinkotaikoja, mutta pientä lisä-MP-laskua vastaan taian voi muuttaa vaikka vasaraksi, joka lyö yhtä kohdetta todella lujaa, tai tikaksi, jolloin se aktivoituu heti vuoron alussa. Pappi voi lainata velhon taitoa, ja muuttaa oman parannustaikansa vaikka usvaksi, jolloin se vaikuttaa usean vuoron ajan. Eri kombinaatioita on tolkuttoman paljon, joten ahkera grindaaja ja minmaxaaja saa varmasti vaikka koko pelibalanssin hajalle niin halutessaan. Normipelaaja pärjää vähemmälläkin.
Kuninkaat hyviä, keisarit pahoja
Se, mikä Bravely Secondissa ei ole ehtaa Final Fantasyä on se, että peli on suoraa jatkoa edelliselle. Siinä missä Final Fantasy -jatkot heittävät aiemman tarinat, hahmot, jopa maailmat romukoppaan, jatkuu Second pari vuotta Defaultin loppumisen jälkeen samassa vanhassa Luxendarcin fantasiamaailmassa.
Eternian suurherttuakunnan ja kristallisortodoksisen kirkon välille ollaan viimein solmimassa rauhaa, kun mystinen keisari Oblivion keskeyttää rauhanneuvottelut ja kaappaa Defaultista tutun, nyt kristalliuskonnon paaviksi nousseen Agnesin mukaan lentävään linnoitukseensa. Kristallikaartin äkkipikainen komentaja Yew lähtee lentävän linnoituksen perään. Mukaan lähtevät myös Default-veteraanit Tiz ja Edea, sekä kirjaimellisesti kuusta pudonnut Magnolia.
Minä en pidä Yewistä. Harvaan japsiropen hahmoon on yhtä hankala saada mitään kosketuspintaa. Joo, joskus ne ärsyttävät angstaamisellaan tai pirteydellään, mutta Yew on vain epämääräinen kokoelma anime-kliseitä. Yhdessä kohtauksessa hän on pelkuri, seuraavassa vaaroista välittämätön, harkitsematon yllytyshullu tai vaikka rauhallisen akateeminen tutkija.
Kun Defaultin päähahmo Tiz sentään on edelleen herttaisen yhdentekevä, harmaa ja harmiton, Yew on hänen täysi vastakohtansa, vähän kaikkea muttei paljoa mitään. Onneksi tiimin naisväki korvaa miesten persoonattomuuden ja tuo vähän väriä ja elämää seikkailuun. Puoliksi ranskaa solkkaava Magnolia on piristävä uusi tuttavuus, mutta shown varastaa taas aina yhtä viihdyttävä ja piristävä miekkaleidi Edea.
Bravely Default loisti alkuun ja lässähti lopussa, Bravely Second tekee senkin päinvastoin. Alkupuolisko tarinaa on tylsän laahaava, kun sankarit juoksevat Oblivionin lentävän linnoituksen perässä Luxendarcin maasta toiseen, kiertäen suurimmaksi osaksi täysin samoja paikkoja kuin Defaultissa. Välkylle sankaritiimille ei edes käy mielessä pohtia, kuinka he pääsisivät lentävään linnoitukseen sisään ennen kuin yli tarinan puolivälissä. Onneksi loppupuolisko parantaa peliä selvästi.
Ehkä tässä on syy, miksi Final Fantasyt eivät suosineet suoria jatko-osia? Kun koko maailma kolutaan ensimmäisessä pelissä, on samojen alueiden läpikäyminen jatko-osassa pirun puuduttavaa hommaa.
Paluu vanhaan
Tiedättekö millaisesta pelistä on kaikkein vaikein kirjoittaa mielenkiintoinen arvostelu? Sellaisesta, joka ei synnytä suuria tunteita puolesta tai vastaan.
Bravely Default herätti paljon tunteita ja aluksi vain positiivisia, kun rehellisen nostalginen meno, loistava soundtrack ja eeppinen seikkailu veivät mennessään. Lopussa kitkerän negatiivisia, kun puistattava toisto hiersi sielua ja vei siitä ilon. Mutta se helpotti elämääni, sillä arvostelun nuotit olivat selvillä heti kun peli oli ohi.
Bravely Secondin kanssa on toisin. Teknisesti Second on vain vähän laajennettu versio Defaultista, pelimekaniikka on käytännössä yksi yhteen, mitä nyt ammatteja on vähän enemmän ja tällä kertaa sivuhommana rakennetaan kuukylää metsäkylän sijaan. Mitään niin kammottavaa kuin Defaultin loppu ei Secondista löydy, mutta myös Defaultin huippuhetket ovat pirun paljon tehokkaampia kuin Secondin huiput. Edes Secondin soundtrack ei laukaise samanlaista musiikkiorgasmia kuin Defaultin.
Se ei johdu sinusta, Second, se johtuu minusta, mutta tuntuu ettei tämä meidän juttu toimi. Olet tosi kiva, oikeasti, mutta jos oltaisiin vain ystäviä? Jos vanha suola alkaa janottaa, siemaisen Final Fantasy -fibani Defaultin luota. Joo, Default laittaa minut kärsimään toistolla, mutta se tekee sen vain koska rakastaa minua niin paljon!
Bravely Second: End Layer
Arvosteltu: 3DS
Silicon Studio/Square Enix/Nintendo
Versio: Myynti
Moninpeli: Ei
Ikäraja: 12
75
