Gears of Warin kolmannen osan pitkää odotusta voi piristää potkimalla avaruuspiraatteja munille.
Epic on pelimaailman Jone Nikula, jonka tuotoksissa tärkeintä on kova vauhti, rehellinen hien tuoksu ja teinipoikamainen seksismi. Bulletstorm tiivistää ideologian räiskintäpeliksi, jossa tyyli tulee aina ennen tarkoitusta. Paukuttelunsa puhtaina pisteestä A pisteeseen B tapahtuvina suorituksina ottavat älkööt siis vaivautuko. Muut voivat kaivaa esille popcornit ja tölkillisen ylivahvaa energiajuomaa. Tämä peli on tarkoitettu nautittavaksi kofeiinipöllyissä, kädet täristen.
Tyylillisesti Luotimyrskyn tunnistaa heti Epicin peliksi, sillä turmioon ajautunut scifimaailma on komeaa katseltavaa ja hahmomallit ovat paksuniskaisempia kuin Mike Tyson. Bulletstorm ei kuitenkaan ole vain ensimmäisen persoonan Gears of War, harmaan sijasta ympäristö on täynnä voimakkaita värejä ja kontrasteja. Ne auttavat korostamaan tapahtumien ylivedettyä luonnetta.
Luovuus palkitaan
Bulletstorm sijoittuu epämääräiseen tulevaisuuteen, jossa galaktinen lomaplaneetta on muuttunut jengien ja ihmissyöjien valtaamaksi raunioksi. Joka paikka on täynnä teräviä nurkkia, lihansyöjäkasveja ja muita ansoja, joiden hyödyntämisestä putoaa pisteitä. Pojojen kerääminen on koko homman juju, sillä sankari ei ole vain raivaamassa tietään pois planeetalta. Hän on pakenemassa, mutta tyylikkäästi. Taustalla on kai jonkinlainen juonentapainen, mutta pääfokus on siinä, miten erilaisilla tavoilla vihollisista pääsee eroon.
Tilille ropisee katetta luovuudesta. Pääosumat, kulkusille tulittaminen ja kaikki muu mahdollinen taivaan ja maan väliltä on määritetty tietyn vaivan arvoiseksi. Vaihteluun yritetään painostaa sillä, että saman kikan arvo vähenee sitä nopeammin, mitä enemmän sitä käyttää putkeen. Sitä yhtä ja samaa hyväksi havaittua taktiikkaa ei siis kannata käyttää koko ajan, jos haluaa maksimoida pistepotin.
Räiskintäorgioiden perustyökaluja ovat pyssy, mono ja energiaruoska. Jälkimmäisen avulla sankari voi vetäistä kauempana pönöttävän vihollisen luokseen ja potkaista vaikka takana odottavaan kaktukseen. Ruoska ja monotus hidastavat hetkeksi aikaa, mikä helpottaa oleellisesti erilaisten kikkaosumien ampumista. Varusteita päivitetään uhreilla leikkimisestä kertyneillä pisteillä ja esimerkiksi ruoskan voi muokata laitteeksi, jonka sivallus täräyttää kaikki lähettyvillä olevat viholliset hetkeksi ilmaan. Jos yläpuolella sattuu olemaan taisteluhelikopteri, niin lopputulos on paljon viipaleita ja lisää pisteitä. Ympäristöä pitää siis seurata koko ajan voiton maksimoimiseksi.
Älä tyydy olan yli katseluun
Epic ei ole ensimmäinen firma, joka on työntämässä uunista ulos kikkaräiskintää. Moiset ideat ovat harvoin toimivia, sillä toimintapeleissä päämäärä on yleensä matkalla tapahtuvia juttuja tärkeämpi. Samasta syystä Bulletstorm ei sivusta katsottuna jaksa vakuuttaa, kakkoskuskia lähinnä ihmetyttää, miksi tähänkin kohtaan piti pysähtyä jyystämään suoran etenemisen sijasta. Aikanaan Resistance-peluutani sivusta tuskastuneena seurannut Tuukka voi todistaa, että ainakaan minun ammuksia säästävään räiskintätyyliini tällainen pelleily ei istu yhtään.
Jotain Bulletstormissa on kuitenkin tehty oikein. Turhalta säädöltä näyttävä peli nimittäin avautuu täysin eri tavalla, kun itse pääsee kiinni energiaruoskan kahvaan. Nihkeästä ennakkoasenteestani huolimatta innostuin leikkimään avaruuspiraateilla kuin kissa lankakerällä. Korkeaotsaiseksi viihteeksi tätä ei tosiaankaan voi sanoa, mutta Epic onnistuu iskemään kyntensä suoraan jokaisen miehen sisällä asuvaan pieneen Duudsoniin. Saavutus sinänsä, sillä luulin oman isäntäni kuolleen jo vuosikymmeniä sitten.
Lyhyen paukuttelun perusteella Bulletstorm vie mukanaan, mutta vasta täyspitkä versio näyttää, kantaako erikoisosumien viehätys koko pelin keston. Toivoa antaa aseiden ja varusteiden päivitettävyys, joka tuo peliin jatkuvasti uusia elementtejä pelkän samanlaisen otsaosumien napsimisen rinnalle. Kiillota siis teräsvahvistetut maiharisi ja valmistaudu helmikuun loppuun.
The Sims uudistuu heittäytymällä keskiaikaiseksi.
Kun mikään arkipäiväinen ei ole The Simsille enää vierasta, Electronic Arts on päättänyt siirtää kotileikkinsä nykypäivän materialismin keskeltä yksinkertaisten ilojen keskiaikaan. Aikakaudelta on turha odottaa puutteen ja tautien näännyttämän maaorjan elämää, sillä The Simsin keskiaikaan kuuluvat uroteot, magia ja hassut hurjat hirviöt. Pelin nimi johtaa siis harhaan, sillä kyse on historiallisen keskiajan sijaan tuiki tavallisesta keskiaikaisesta fantasiasta.
Keskiaikaisen elämän keskipiste on kotilinna ja sitä ympäröivä kylä. Linnaa voi kalustaa aikakaudelle ominaisilla kalusteilla ja maagisilla vempaimilla. Seinälle ei voi sentään ripustaa magialla käyvää plasmatelkkaria.
The Sims Medieval hämmentää tuttua pelikonseptia muutenkin kuin linnanherran kamasetillä. Keskiajan sims-hahmot ovat oman elämänsä sankareita, jotka suorittavat taustakertomusta edistäviä tehtäviä ja keräävät kokemustasoja. Alussa valittu ammatti määrittää tehtävien laadun – ritari puolustaa kuningaskuntaansa, taikuri taikoo, henkiparantaja parantaa, pappi huolehtii seurakunnastaan, bardi musisoi ja seppä nikkaroi pajassaan. Sepän ammattia voi pitää erityisen tärkeänä, sillä pelin ratkaisutaisteluihin ei ole asiaa ilman pajassa nikkaroituja huippuvarusteita. Jos ei ole seppä syntyessään, niin ammattimiehestä on taivuteltava ainakin paras kaveri.
Vaikka The Sims Medieval voi vaikuttaa pintapuolisesti suorastaan roolipeliltä, sen varsinaiset pelilliset aktiviteetit ovat ehtaa Simsiä. Sarjakuvamaisen pölypilven alle peittyviä taisteluita voi vain seurata sivusta ja toivoa parasta. Vastaavasti kristallipalloaan tutkiva taikuri ei tee muuta kuin odottaa suoritusta kuvastavan palkin täyttymistä. Urotekojen suorittamista hidastavat päivittäiset hanttihommat, kuten kylän keskelle kuoppaan vangitun hirviön ruokkiminen. Toisinaan hirviötä ruokitaan kuolemaan tuomituilla rikollisilla – mikä ikävä tapa lähteä!
Jos jotain The Sims Medieval vaikuttaa ainakin virkistävän erilaiselta. Tiedä sitten, kestääkö peli pidempiaikaista pelaamista, jos samat kyläläinen hädässä -tyyppiset juonenkäänteet toistuvat jokaisella pelikerralla.
