CounterSpy - Defcon yksi

Huolimatta ihmiskunnan ponnisteluista maailma ei vielä ole niin synkkä paikka kuin 60-luvulla. Silloin yksi inhimillinen virhepäätös saattoi muuttaa kylmän sodan kylmäksi ydintalveksi.  

Kevyen humoristinen hiiviskelytasoloikka CounterSpy sijoittuu kuvitteellisen menneisyyden kylmään sotaan, jossa imperialistit ja sosialistit yrittävät kilvan räjäyttää Kuun ydinaseilla. Ydinsotahullujen osapuolien välissä toimii salaperäinen C.O.U.N.T.E.R.-organisaatio, joka nimetön agentti varastaa ja sössii tasapuolisesti molempien suunnitelmia.

Jos agentti kuukahtaa taistelussa, defcon-taso nousee.

 

Agentti on salainen

Sievän sarjismainen CounterSpy yhdistelee kaksiulotteista tasoloikkahiiviskelyä ammuskeluun. Agentti hiipii, juoksee, loikkii ja kiipeilee tiukasti kahdella akselilla, mutta ampuminen onnistuu suojapaikoista myös kentän syvyyssuuntaan. Ilman spesiaalisuojaa lasertähtäyksen avittama räiskiminen sujuu vain sivuille. Jos tilaa on riittävästi, viholliset partioivat kentän syvyyssuunnassa, mitä hyödynnetään niiden ohittamisessa.

Tulitaisteluita voi vältellä analysoimalla vihollisten liikkeitä huolellisesti, mutta kärsivällisyyteni riitti kyttäämiseen vain pakon edessä. Taistelut ovat toiminnallisia pulmia. Niihin ei kannata syöksyä luotiliivi levällään ja kookoo räiskyen, sillä agentti ei kestä useita täysosumia. Yleensä syöksyin salamana keltamustalla nuolimaalauksella merkatun suojapaikan taakse, hengähdin hetken ja katsoin kaikessa rauhassa, miten viholliset käyttäytyvät. Kun tilanne alkoi hahmottua, tapoin raskaasti aseistautuneet kaverit ensin ja/tai tulitin räjähdysalttiita laitteita.

Tilanteet on syytä miettiä loppuun asti, sillä viholliset näkevät kauas eteensä ja ne huomaavat, jos kaverit katoavat vierestä. Myös meluaminen on pahasta. Rymyäminen kiinnittää kaikkien lähitienoon sotilaiden huomion. Hämärähommia epäilevät sotilaat kampaavat alueen läpi ja jos agentti havaitaan, yksi ukoista tekee radiohälytyksen. Jos radiomies tapetaan nopeasti, ei hätää, mutta pitkäksi venyvä puhelu nostaa DEFCON (defense readiness condition) -tasoa. Vitosesta ykköseen "noussut" DEFCON tietää maailmanloppua ja pelin päättymistä. DEFCONia lasketaan uhkailemalla yksin jääneitä upseereita. Johtoporras kannattaa aina jättää henkiin, koska kivana tatsina DEFCON säilyy tehtävästä toiseen.

Hälytystä tekevä sotilas pitää listiä nopeasti.

 

Tasapuolista vakoilua

Tehtävät valitaan vapaasti joko imperialistien tai sosialistien puolelta ja kummallakin ryhmittymällä on omat DEFCONit. Keikoilla kerätään ohjusten laukaisusuunnitelmia, rahaa, aseiden piirustuksia ja kaavoiksi kutsuttuja kykybonuksia. Kentät muuttuvat satunnaisesti tehtävien ja uusintayritysten välillä. Siitä seuraa erikoisia sattumuksia, kuten kolme lähes peräkkäistä laukaisutietokonetta heti kentän alussa.

Kaavat parantavat agentin selviytymismahdollisuuksia yhden operaation ajan, mukaan saa maksimissaan kolme. Kaavat tuovat muun muassa tujumpaa luodinkestävyyttä, hiljaisen juoksun ja yhden tason DEFCON-alennuksen tehtävän alussa. Moniosaisten piirustusten avaamat aseet tekevät pääasiassa enemmän tai hiljaisemmin lämää kuin peruspistooli. Suosikkikanuunani oli mielenhallintapyssy, jonka huumenuolet kääntävät kohteen omiaan vastaan.

Niin tarvittavien kuin kentästä ehkä irtoavien laukaisusuunnitelmien määrä on jatkuvasti näkyvillä. Kun laukaisusuunnitelmia on kerätty tarpeeksi, viimeinen tehtävä aukeaa. Vika kenttä toistuu aina samanlaisena ja vastus on kiperää, jos DEFCON on jäänyt juuri sitä ennen ykköseen. Perustehtävien vaikeustasoa kiristetään vihollisten määrää, panssarointia ja aseiden laatua nostamalla.

Outona, kantapään kautta oppimanani yksityiskohtana koko pelitallenne tuhotaan, jos vastaa game overin jälkeiseen jatkokysymykseen ei. Ja vastasin kieltävästi vikassa tehtävässä, perskutarallaa sentään.

CounterSpyn lähin verrokki on Mark of the Ninja, mutta sen kamppailun VastaVakooja häviää, sillä toiminta ei ole yhtä hiottua ja siistin saumatonta kuin Ninjan merkissä. Ninjailussa valitaan vapaammin, mitä, milloin ja missä tehdään jotain ja väkivallaton ratkaisu on lähes aina olemassa. CounterSpyssa näkyvyys on paikoitellen omituisen lyhyt, jolloin tilanteelle olennaiset sotilaat jäävät ruudun ulkopuolelle ja liikehdintää on vaikea ennakoida. Lähiseudun äijien etenemissuunnat paljastavat symbolit auttavat vähän, mutta etäisyyksiä ei niistäkään näe.

Humoristista ydinsotaestetiikkaa tihkuva CounterSpy on addiktiivista “vielä yksi kenttä” -toimintaa. Jauhoin CounterSpyn mielelläni kerran finaaliin saakka, mutta enkkojen ja kaikkien varusteiden metsästykseen ei enää motivaatio riittänyt.

Duck and cover!

 

Petri Heikkinen

 

Arvosteltu

PS4

Saatavilla PS3, Vita, iOS, Android

Dynamighty/Sony

Versio: Myynti

Moninpeli: Ei

Ikäraja: 16

 

Kylmän sodan ydinasepeloissa luoviva, viihdyttävä hiiviskelytasoloikka.

84